Saturday, November 13, 2004

Pelkoa ja inhoa (nt).

Kello tulee täällä nyt jotakin 13:00 aamupäivällä.

Eilinen päivä , niinkuin sitäkin edeltävä päivä menivät hiukkasen päin persettä. Myönnettäköön , tällä hetkellä minulla on joukko erittäin vittuuntuneita ihmisiä , mukaanlukien "yksi neiti" , ja Mr. "RJ" lepytettävänä.

Joo , tulin muutama tunti sitten kotiin yhdestä Airsoft - pelistä koska se isompi joka järjestetään tänään ei kuulu nyt sattumalta minun aikatauluuni. Get some sleep , get something to eat , and they'll throw you back into the circulation..

No kuitenkin , yritän tässä nyt kerätä kokoon hiukan eilisiä tapahtumia. Ihan vain siltä varalta että pysyisin jotenkin kasassa.

No , aloitetaan siitä että eilinen päivä meni lähes kokonaisuudessaan tuolla Porvoon päässä. Kuuntelin erään tyypin juttuja siitä kuinka vaikeaa on nykyään saada tehdyksi ylipäätään mitään kunnolla (join the club , hei) . Tämä ajatus oli lähtenyt siltä äijältä sen jälkeen , kun sen tyttöystävä oli kuulemma sen jättänyt.

Satuin taas olemaan sopivasti ainoa tyyppi jolle se äijä tahtoi avautua. Istuimme koulun läheisessä baarissa ja puhuimme koko jutusta varsin avoimeen sävyyn. En tajua , että miksi se äijä minulle tämän kaiken kertoi , mutta "it all makes sense now".

Kun pääsin kotiin , eräs toinen herra soitti , ja puhuimme hetken.

Kieltämättä monikin asia on vituttanut viime päivinä. En tiedä ihan tarkalleen miksi , mutta niin on vain päässyt käymään. Minulla on varmasti sitten tällaisia nk. "aggression patoumia" taikka jotain..

Olin aika väsynyt jo sen päivän jälkeen , mutta tiesin aivan hyvin että tänään olisi se yksi peli vielä ennenkuin viikonloppu alkaisi. Katselin siinä sitä leffaa "Truman show" ihan ajankulukseni.

Otin kaksi kofeiinitablettia jossain vaiheessa ja laitoin niitä "tippoja" oikeaan silmääni tämän tulehduksen takia. Minusta on hellyyttävää kun parental unit ei oikeastaan "viis veisaa" minun touhuistani vaikka olisin missä kunnossa , heh.

Ai niin , CW:ltäkin tuli jotain viestejä. Tosiaan , se äijähän on nyt 18 vuotta niinkuin minäkin. Muistan vain että se uhkasi soittaa minulle kännissä , ja tavallaan odotinkin sen tekevän niin... olisipa saanut hiukan vastapainoa täältäkin päästä. Tosin , missä muodossa , en onneksi ole päässyt selvittämään..

No hei , onneksi olkoon vaan kun luet tätä.

Kieltämättä kävi mielessä siinä vaiheessa puhua eräälle toisellekin. Tosin , ajattelin että menenpä mielummin chättiin. Sieltähän se löytyikin , vaikka en voi väittää ettäkö minut olisi pitänyt nähdä siinä kunnossa. "Okay , alright, it was a bad call".

Jostain kumman syystä etsin CW:tä. Se oli siis minun alkuperäinenkin syyni mennä sinne (tai jotain) . No , sitten tuli suoranaisesti riideltyä hiukan siinä mm. Keeäffän kanssa. Yhdessä vaiheessa puhuin jostakin Paavista ja väitin sen saapuvan paikalle tulevaan Airsoft - peliinkin.

Ja paskat , I sure was messed up..

No , lähdin chätistä ja puin BDU:n päälle ja otin G3:sen akut latauksesta. Kuuntelin samalla sitä Godsmackin biisiä "keep away". Heh , se oli aika saatanan sopivaa kamaa siinä vaiheessa. Kyseessä on nyt niin (sen hetkinen) asiallinen biisi , että muistan sen ensimmäisen säkeistön sanoitukset aika tarkkaan tälläkin hetkellä erittäin hyvin..

sickness spilling through your eyes,
craving everything that you thought was alive,
stab me in my heart again
drag me through your wasted life,
are you forever dead?
do like I told you,
stay away from me,

No joo , automatkalla Vantaalle kuuntelimme sitten 451 - nimisen bändin kappaletta "headshot". Kyseinen biisi on muuten siinä Soundtrack to war dokumentissakin.

Autossa lähetin vielä muutaman viestin eräälle. No , ehkäpä ei olisi pitänyt , mutta tuli sekin tehtyä.

Tuohon aikaan muuten satoi aivan saatanasti. Muistan että se vesi valui taivaalta kuin jossakin perkeleen mosuuniajan repimässä maassa. Onneksi minulla oli tetsarien "takalaukussa" se sadeviitta ja aloinkin vääntelemään sitä sieltä esiin yhdessä vaiheessa.

Kun päästiin Vantaalle , niin siellähän tämä meidän pienehkö porukkamme olikin. Meitä oli tällä kertaa joku noin kahdeksan tyyppiä + minä. Eli yhdeksän.

Tuolloin otin vielä kaksi kofeiinitablettia ja minulta kysyttiin hyvin erikoisesti että "vaivaako sun silmää jokin ?" . "Ei saatana mua mikään vaivaa," totesin.

Tällä kertaa olikin aika seksikästä kun meidät sijoitettiin nk. "valtaajaryhmäksi" sen toisen ryhmän pitämän rakennuksen ottamiseen. Neljä äijää piti hylättyä taloa itsellään ja meidän tehtävämme oli vallata se yöllä mahdollisimman nopeasti.

Mr. RJ oli meistä ainoa joka nk. "tiesi" sen sijainnin. Aloitimme taas pellon laidasta kävellen viiden metrin väleissä nk. "jonossa". Se pelto oli täynnä mutaa ja minä olin "kakkonen" , eli ryhmänjohtajan takana oleva äijä. Kolmonen ja nelonen olivat molemmat minua vanhempia tyyppejä. Eivät kuitenkaan sanoneet mitään.

Ja nyt kun miettii , niin en muista että kukaan olisi valittanut siitä sateesta. Mutainenhan se pelto oli , kieltämättä , mutta kukaan ei sanonut että "ai saatana , täällä sataa, perkele". Se pelto edettiin aika hiljaa lävitse , ja vaikka oli pimeääkin , niin kyllä sen hylätyn talon ääriviivat pystyi erottamaan ihan helposti sieltä metsänlaidalta. Se oli sellainen nk. "lato".

No , "ykkönen" (RJ) kertoi minulle että vastassa olevat tyypit olivat neljä äijää joista kaksi oli ehtinyt käydä jo värnpliktinsä. No , ei siinä mitään.

Kuten todettu , meitä oli aika vähän. Päätimme hiukan kokeilla sitten että miten hyvin vastapuoli pitäisi huolta tähystyksestä sinne pellolle asti. Eli , jos me alkaisimme leikkimään siellä valoilla , niin huomaisivatko ne aasit sitä ?

No , minullahan tietysti se ryhmän ainoa "kulmalamppu" oli. Otimme siitä sen yölinssin (punainen) pois , ja laitoimme tilalle sellaisen keltaisen jotta se varmasti näkyisi yöllä kaikista parhaiten. Ojensin lampun "kolmoselle" jonka oli määrä tehdä se kyseinen harhautus lampulla.

Kolmosen oli määrä siis hyppiä ja juosta ympäriinsä peltoa luoden sen illuusion että siellä meidän ryhmämme oli sekoilemassa keskellä peltoa se taskulamppu kädessä pitäen helvetinmoista meteliä ja siten paljastaen sijaintimme.

Eli , katsottiin huomaisikos vastapuoli sen. RJ sanoi , että jos ne olisivat tyhmiä , niin luultavasti lähettäisivät äijiä katsomaan.

Me muut kolme kiersimme pellon toista laitaa talolle. Kävelimme siis mutaojassa.

Kolmonen hyppi siellä keskellä peltoa sen lampun kanssa ja kiersi ympyrää aina välillä huutaen että , "Heeiijjj , heeiiijjj !". Kieltämättä minun mielestäni sen ei olisi tarvinnut tehdä ihan niin , senkin takia että jos ne tyypit olisivat olleet yhtään viisaampia niin ne olisivat tajunneet sen harhautukseksi.

Kävelimme hiljaa melkein talon viereen ja kuulimme vaitonaista puhetta. Kieltämättä ne olivat huomanneet sen harhautuksen , mutta edelleenkin luulivat että me olimme siellä pellolla koko porukka. Ryömimme seinän viereen ja Mr. RJ (eli ykkönen) kurkkasi nopeasti kulman taakse.

Rikkoutuneesta ikkunasta törrötti sniper - rifle ulos. Taisi olla sellainen M24 , taikka sitten G3SG1 (uuhh). Niillä oli niinkuin sieltä talon ikkunasta suunnattu sniper rifle sinne pellolle , vaikkei se ihan sinne asti kantanutkaan puhumattakaan siitä että siinä tuskin oli yötähtäimiä pilkkopimeässä ja sateisessa yössä.

Huomasimme että talon takana olevassa seinässä oli helvetinmoinen reikä. Siitä mahtuisi varmana menemään läpi ja äkkiä juoksemaan sinne sisään. No , tuolloin kuitenkin suunnitelmat menivät hiukan päin persettä kun talon eteen ilmestyi yksi äijä (!). Se oli ilmeisesti joku niitten "vartio" (lähettivät yhden äijän ?) joka liikkui aina ympäriinsä sitä aluetta.

Kun se huomasi meidät , mekin huomasimme sen ja RJ tiputti sen "aika äkäsesti". Silloin se sniper - mies sieltä ikkunalta huusi että "ne o täällä !! ne o täällä!".

Me kaikki juoksimme pois sieltä kulman takaa ja tulitimme sinne sisälle ja joku taisi saadakin sen sniper - äijän pois. No , sitten tämä RJ totesi aika hyvin siinä lopussa niille kahdelle vanhemmalle äijälle kun ne tulivat ulos sieltä talosta , että , "pojat , jos tämä nyt ois oikeaa sotaa , niin te oisitte kuolleet".

Eli , nämä kaksi olivat istuskelleet siellä sisällä ja pistivät ne kaksi nuorempaa sitten tekemään töitä. Heh heh , meneehän se tietysti noinkin.

Valitettavasti ei jaksettu enää pelata sen enempää , ja yksi syy oli minun silloinen olotilani. Laitoin sadeviitan päälle , G3:sen talon sisälle , ja jäimme odottamaan sinne vähäksi aikaa kun kolme meistä lähti kotiinsa.

Istuin sen talon "oven" vieressä. Olimme kaikki aika hiljaa.

Heh , myönnän miettineeni tekemisiäni silloin. Tosin , silloin nämä hiukan vanhemmat tyypit alkoivat puhelemaan kaikenlaista. Se yksi oli vittuuntunut siitä , että "me ei oltu hyökätty suoraan päin".

Eli , meidän ryhmämme ei olisi saanut yrittää tuollaisia harhautus - juttuja ollenkaan , vaan olisi pitänyt rynnätä heti päin. Asiasta tuli kieltämättä "hiukan" näkemyseroja , ja asia päättyi siihen että kyseiset tyypit uhkasivat mm. vetää minua ja RJ:tä turpaan. No , tämä "Anssi" - niminen RJ totesi vain että , "kakshan meitä tässä on , että niinkun jos huvittaa niin päälle vaan".

No , tappelua siitä ei syntynyt , kuitenkaan. Vaan kaikki lähtivät kotiin siinä noin kahden aikoihin yöstä. RJ taisi olla myöskin hieman minuun vittuuntunut , sillä taisin itsekin uhata siinä vaikka mitä niille noin 20 - vuotiaille tyypeille. Ja sillekin. Eh , "bad call" taas.

Juu , tulihan siinä taas oltua aika vittumainen itsekin. Kieltämättä ei tapeltu , kuitenkaan. Ja hyvä niin , koska minä olisin kuitenkin ollut se ensimmäinen joka olisi ollut siinä tilassa joissakin niistä tyypeistä kiinni.

Tämä oli muuten kyllä aivan uudenlainen tilanne. Ensimmäistä kertaa kohtasin tuollaisia "huonoja häviäjiä" sekä kaikki muukin oli mennyt päin persettä sinä päivänä.

Epäilisin että taisi sataa koko yön siellä talolla. Nukuttiin sen sisällä kaikki viisi (RJ , minä , ne kaksi 20 - vuotiasta , ja se yksi noin 17 - vuotias). Minä en tosin nukkunut ollenkaan niitten pillerien takia , siinä kun tuli mietittyä kaikenlaista muutakin...

No , aamulla parental unit tuli hakemaan , ja muutkin kaikkosivat omille teilleen. Nyt olen kotona , ja "tarttis tehä jotain" monien asioiden suhteen.
































No comments: