Tuesday, May 31, 2005

Off the florida keys - There’s a place called Kokomo - That’s where you wanna go to get away from it all

I've had that classic Beach boys song playing in my head for the last week. And it all started when I saw this vid that had a parody about the song. And that one was pretty damn good too.

And you know , it's not a bad song to hum at this moment either. Since the summer vacation's started and where I'm going there's bound to be freakin' great weather. Although , it's still some time away.

Now , maybe I should buy a freakin' Hawaii shirt and those really big shorts and just walk around looking like a surfer. Would that suit me ? Well , at least that song has started me to think that it would actually fit me perfectly. You know , when I got up this morning that song started to play in my head again. For a moment , I really wanted to just lay in bed and dream I was in freakin' Kokomo myself. With all of them "steel drum bands" around and all..

I wonder where's this "Kokomo" anyway ? I'd assume that it's somewhere real nice and warm with clear skies and all since the Beach boys are singing about it. Everything's just surfing , cocktails and beautiful beaches where they come from. Sometimes I envy them. Hell , it must've been real easy to sing about all that in the sixties and fifties and not have to feel a single bite of depression or reality.

Well , I know I'm going to Kokomo this summer , no matter what. I'll have fun in the sun and the beaches , sip on exotic drinks and just lay in the sun until I have a tan up my ass. And I don't feel the least bit sorry since I deserve my own little Kokomo for this summer. I've marched through the shit , alright. So this is my prize.

I get to have fun now , alright ?!

This ain't the land of the free you thought it was.

Ever wondered what's it like to live in Finland as a foreigner ?

Believe me , don't even try it. Since , it is going to knock some good old sense in you faster than you can think. Now you must be wondering about what exactly am I talking about ? Well , let me tell you , dear ma'am or sir.

This place has alot of similarities to the other Nordic countries. And you know what's the one single factor that unites all of us ? It's the all-encompassing sense of freakin' justice and liberty. And that , ladies and gentlemen is a negative thing here. Since it means that everyone has to be treated equally in the face of the law no matter who , or what he/she is (or has done) . Honestly said , they don't have a fucking clue.

In this country a rapist is free to see the blue skies in about 3 to 4 years. A child molester and a murderer are pretty much on the same line , not to mention drunk drivers that knock down kids on the crosswalk. Their sentences are laughable whereas the same bastards would've "fried in the chair" back in Texas. I remember hearing about about a certain satanist cannibal murderer here in Finland who got sent to prison with a regular murder charge. And believe me , that charge wasn't exactly much in our laws. It's just the sad truth. Murderers don't exactly "hang" in our country.

And when they do , the prisons are like a freakin' five-star hotel for them to bunk in. Now , can you imagine that people can actually go on holidays from the Finnish prisons ? Well , that's the sad fucking truth as well. And , back in the 80's a certain already convicted murderer DID get "some time off" from the prison , and guess what happened ? He escaped , went to Sweden and killed two people.

What a swell holiday.

And what comes to our pride and joy , the nature , I can only tell you this. Everybody else has got it too ! And you'd better take a good look around it too, since that's about the only thing this place's got ! But , guess what ? So does freakin' Sahara ! And I guarentee you , it's just as exotic to me as this place would be to you. And the vultures there must be alot more friendly too.

So , under any circumstances , don't come here. And you should believe that Polish dude who wrote that Finland sucked big time. Since , what they don't want you to know is that it's actually the truth.

Go to the Samoa islands instead.

- Se on ohi nyt - How dare you ?

Viimeinen koepäivä oli tänään.

Nyt sitten alkaakin vähintäänkin tyhjääkin tyhjempi loma. Ja sekään ei itseasiassa kestä kauaa kunnes päästään takaisin kouluun tulevalla viikolla. Eli , elämä ei missään nimessä näytä kovinkaan iloiselta tällä hetkellä paitsi tietenkin sillä miinuksella että eipähän tarvitse nähdä enää sitä vitun painavaa reppua vähään aikaan.

Näin tänään Tuukankin viimeistä kertaa kun äijä yritti jälleen tulla tekemään yhtä Ruotsin kurssin koetta. Ehdimme puhella vaikka mitä mahtavia aina hulvattomista poissaolojen syistä sekä siitä minkälaisia asunnot ovat Turussa. It sure was fun.

No joo , onpahan tässä ainakin se hyvä puoli että huomenna en ainakaan nouse klo 7.30 päästäkseni istumaan koulun penkille kuuntelemaan erilaisten nutturapäisten mummojen , pilkunn*ssija pitkätukkien , enkä muidenkaan hirvittävien stereotyyppien vittuilua taas vähään aikaan. Loppujenlopuksi olen kaiketi ihan tyytyväinen , sillä tarvitsen ihan oikeasti nyt lepoa. Enkä pelkästään tämän koeviikon takia.

Vetäisin muuten tällä koeviikolla 7 koetta kun maksimissaan sai 6. Enkä voi väittää etteikö se "tuntuisi missään" tässä vaiheessa.


Nyt allekirjoittaneenne on kyllä antanut ihan kaiken itsestään ja aikookin aivan oikeutetusti vetäytyä "yläkerran sohvalle" ja painautua mahdollisimman pieneen kasaan ettei kukaan häiritsisi.


Hyvää päivänjatkoa.

Sunday, May 29, 2005

Josta syntyy valiokuntatyöskentelun tuloksena mietintö (tyhjänpäiväisten asioiden pohdinnan multihuipennus).

Tiedättekö mikä on tämän maan yksi salaperäisimmistä sekä kiittämättömimmistä ammateista joka on vain harvoille ja valituille valittavana ?

Epäilemättä niitä on aika monia.

Tosin , on eräs ammattikunta jonka työ on ollut jo vuosikymmenien saatossa melkeinpä täysin pimennossa. Itseasiassa , tavallinen kansa on saatu jopa vakuuttumaan että kyseinen ammatti ei olisi koskaan ollutkaan olemassa vaan on pikemminkin totalitäärisen hallituksen kehittämä varsin ovela propaganda-ase. Jotkut ovat kuitenkin ilmeisesti ainakin tarinoiden - joista on myöhemmin kehittynyt urbaaneja legendoja - kohdanneet näitä pääasiassa maamme suurkaupunkien kerrostaloasuntojen sekä pientaloyhteisöiden asfalttiviidakkojen kätköissä hiipivien salaperäisten virkamiesten fyysisen presenssin. Arvaatteko - tai jopa tiedättekö jo keistä minä oikeastaan aionkaan puhua tänään ?

Aion tarkastella ilmiöitä joka on pureutunut yhteiskuntaamme siitä asti kun kuvallinen media on iskenyt kyntensä niin pieniin kuin suurempiinkin kansalaisiin ja heidän herkkiin synapseihinsa. Tämä ilmiö jota joku voisi jopa kutsua täydeksi valheeksi on nyt minun tarkan puntarointini alla.

Nimittäin TV- lupatarkastajat.

Onko teistä kukaan ihan itse kohdannut kyseisen ammattikunnan edustajaa kasvokkain nk. "televisioluvan tarkastustilanteessa" tai kenties jossakin synkässä alamaailman baarissa keskiyöllä tuopin ääressä ? Minä en nimittäin ole. Enkä voisi edes jälkimmäisessä tilanteessa siellä käydäkään ihan vakaumukseni puolesta. Mutta varsinainen pointtini ei ole se. Vaan , se mitä haluan sanoa on se että jokaisella meistä on joko sukulaisia tai tuttavia jotka tietävät jonkun jonka luona on käynyt televisiolupatarkastaja joskus auvoisina keskiyön tunteina lasauttamassa jumalattoman laskun "luvattomasta" televisiosta (tai sen katselusta). Kuitenkin , hyvin harvoin törmää ihmisiin jonka luona tämä yliluonnolliseksi kokemukseksi verrattavissa oleva TV - luvantarkastaja olisi suoranaisesti vieraillut. Aina sijaiskärsijänä on ollut toki naapurin kummin pojan ex-vaimo taikka sitten jo Hondurasiin muuttanut äidin mummon vaari. Nämä varsin kaukaiset kontaktit TV - luvuntarkastajiin usein viittaavat siihen että kyseessä olisikin vain urbaani legenda.

Ja se mikä tämän ammattikunnan tekee vielä pelottavammaksi on se , että se lienee pitkältikin ainutlaatuinen ammattikunta tässä maassa. Oletteko esim. koskaan kuulleet Taiwanilaisista TV-luvantarkastajista ? Puhumattakaan edes Ruotsalaisista tai Norjalaisista sellaisista ? Sillä tiedättehän että esimerkiksi Amerikan yhdysvaltojen kokoisessa maassa moista toimintaa olisi lähes mahdotonta valvoa. Ihmettelettekin varmasti nyt miksi otin esimerkiksi Yhdysvaltojen potentiaalisen TV-lupien tarkastelumahdollisuuden , mutta pystyn toki senkin selittämään.

Sillä , tilanne on aivan samanlainen kuin Suomessakin. Yksityisten kansalaisten televisionkatselua on mahdotonta kontrolloida samanlaisilla maksuilla kuin esim. 40 vuotta sitten Suomenkin kokoisessa maassa. Siksipä voisi olla todennäköistä että maamme hallitus on laskenut jo vuosikymmeniä sitten huhun liikkeelle miehistä jotka änkevät sisään postilaatikoistanne ja tuuletusaukoistanne raivoisalla voimalla laittomia televisiovastaanottimia etsiskellen vainukoirien tapaan. Saanen huomauttaa , että itse pidän nk. "TV-miesten" - urbaania legendaa Kekkosen hallituskaudelle sijoitettavaksi juoneksi sillä perusteella että silloin Suomi oli kaikista totalitäärisemmillaan kuin koskaan. Lieveilmiöinä tietenkin syntyivät mm. nämä televisioluvantarkastajat.

Tapahtumasarja on kuulemma tällaisen hypoteettisen "tarkastustilanteen" aikana ainakin minulle jäänyt hyvinkin epäselväksi. Tiedän vain sen , että jos lupaa televisioon ei löydy tai salaperäistä "televisiolupamaksua" ei ole kenties maksettu , niin seurauksena on jonkinlainen rahallisena velkana suoritettava sakko. Se , mikä minua tässä varsin tylyssä toimituksessa epäilyttääkin , on ihmisten lojaalisuus tälle tarkastajalle. Miksi sille pitäisi ovea avata ylipäätänsäkään ? Ah-hah , tuossapa paljastuu ensimmäinen vivahde joka johtaa urbaanin legendan rakentumiselle !

Olen kuullut myös , että varsinainen "TV-miesten" lupajahti sijoittuu suurkaupunkeihin. Siten , esimerkiksi minunlaiseni henkilöt jotka asuvat nk. "peräkylissä keskellä ei mitään jumalan selän takana" eivät ole koskaan kuulleetkaan TV-miesten vierailuista lähimaillakaan. Kauhutarinat peräytyvät tajuntaamme aina suurkaupunkien kaduilta. Ja erityisesti kerrostaloasunnoista.

Ehkäpä sitten häveliäät kaupunkilaiset uskaltavat avata ovensa näille TV-miehille avuliaammin kuin me. Tai sitten TV-miehet jättävät maaseudun rauhaan ymmärtäessään sen kontrolloimisen pistokokeillaan mahdottomaksi myös sen takia , että kukaan ei luultavimminkaan avaisi ovea vaikka kuinka takoisi. Näen jälleen lisää materiaalia urbaaniksi legendaksi. Ja yleisestihän se mikä tätä tukee enemmän ja enemmän sellaiseksi , on se että kyseinen tarkastaja on aina käynyt jonkun suhteellisen tuntemattoman henkilön luona ja iskenyt sakon puhtaana käteen. Koskaan "omalle kohdalle ei ole sattunut". Juuri tuo aspekti on yhteistä kaikissa urbaaneiksi legendoiksi luokiteltavissa ilmiöissä.

Miettikääpä omalle kohdallenne tilanteita joissa olisitte kuulleet pienen lapsen toteavan jomman kumman vanhempansa olevan nk. "TV-miehen" ammatissa ? Montako kertaa olette siitä kuulleet ? Niin , epäilenpä että ette ainakaan suoranaisesti ole koskaan sellaisen suoranaisen varmistumisen ikeen alle joutuneet. Ette myöskään ole kuulleet vanhainkodeissa , kioskeilla , kouluissa tai missään muissakaan paikoissa että jonkun puoliso tai vanhempi olisi TV-miehen ammatissa. Tuo kieltämättä pistää mietittyttämään että olisikohan tuo TV-lupatarkastajan ammatti kenties jonkinlainen järjestäytyneen rikollisuuden palvelemiseen verrattavissa oleva toimialue ? Sillä , molemmissa ammateissahan täytyisi olla todella hiljaa pääasiallisesta "sivutyöstään". Ehkäpä tosiaan TV-miehen ammattiin sisältyy jonkinlainen salailun aspekti - eräänlainen salassapidon velvollisuus - jota voisi vaikkapa verrata henkilöiden kuten James Bondin tunnustamaan ammattikuntaan.

Epäilen myöskin että kovinkaan monelle ei ole tunnustettu varsin spontaanisti vaikkapa rankan baarikiertelyn jälkeen savuisessa kuppilassa ammatikseen TV-lupatarkastajaa. Joko TV-miehet ovat äärimmäisen moraalin ja eettisen itsekurin harjoittajia , taikka sitten heitä ole edelleenkään olemassa. Sillä totuus on , että TV-miehet eivät anna ammatistaan kuulua paljonkaan. Tietenkin ymmärrettävistä syistä. Ja tämä viittaisikin enemmänkin siihen että lupatarkastajat olisivat töissään nk. joko "In cognito" - mielellä sivutoimijoina tai sitten heidän ammattinsa olisivat todellakin todella salaisia. Erittäin salaisia.

Kun tutkimukseni ovat nyt edenneet tähän pisteeseen , saanen lainata erästä lähdettä joka joko raottaa lisää TV-miesten salaisuutta tai lisää urbaanin legendan paikkaansapitävyyttä. No niin , katsokaapa mitä nk. "nimetön lähde" toteaa TV-luvan tarkastajista;"nykyisin tv-maksua maksamattomia talouksia jäljitetään osoite- ja tv-maksurekisterin tietoja vertaamalla, ja tarkastaja saapuu vasta, kun on epäily luvattomasta katselusta."

Tuokin tieto on vähintäänkin arveluttavaa. Sillä vaikka kuinka olisikin epäily "luvattomasta katselusta" (joka on vähintään nykyään todella ala-arvoisten TV-ohjelmien hinta-laatu suhteen ansiosta pienoinen vitsi) niin kenenkään asuntoonhan kyseinen mies ei voisi alkaa tunkeutumaan ilmaan kotietsintälupaa. Kyseinen lupahan saadaan poliisilta , ja loppujenlopuksi ei kuitenkaan ihan kevyin perusteluin. Eli toisinsanoen , mystinenkään TV-mies ei ryhtyisi niin suuren byrokraattisen toimenpiteen alullepanijaksi huolimatta persoonansa tuomasta selvästä painoarvosta.

Todistaako tämä edelleen lisää sitä että kyseessä on vain urbaani legenda ?

Lopuksi , voimme vain todeta että huolimatta todisteluistani TV-miehen ammatti on edelleen todella kiistanalainen ilmiö. On mahdotonta sanoa onko sitä vaiko eikö ole. Jotkut ihmiset väittävät kyseisen ammattikunnan edustajia nähneensä , ja toiset taas jopa kanssakäyneensä heidän kanssaan. Lopputuloksena kuitenkin vaikuttaisi että TV-miesten maine on tarkoituksella rakennettu näinkin salaperäiseksi juurikin suuren pelon aikaansaamiseksi. Mutta on kuitenkin hyvinkin helppo näitten tutkimusten jälkeen todeta TV-miesten sisältävän heikkouden. Tämän vaarallisen voiman nimittäin voi yksinkertaisesti pysäyttää sillä toimenpiteellä ettei avaa ovea tai ainakaan suostu päästämään tätä henkilöä asumuksensa sisälle. Siispä on selvää , että näkipä/kokipa lupatarkastajan vierailun missä tahansa mielentilassa , niin varminta on estää tämän sisäänpääsy alkajaisiksi. Vasta sen jälkeen voidaan lähteä pohtimaan mitä oikeastaan tapahtuikaan. Oliko tämä vierailu nk. "todellinen" vaiko vain harhautuneen mielen tuotos sekaisessa tilassa ? Sitä on vaikea sanoa , sillä jokainen TV-miehen vierailu on aina ollut tarinoiden mukaan kovinkin yksilökohtainen tapahtuma.

Saturday, May 28, 2005

Ja eduskunta vastaa (eli tyhjänpäiväisten asioiden pohdinta jatkuu)..

Olen taas elämääkin suuremman dilemman edessä. Käytyäni pelaamassa tänään airsoftia Keravan suunnalla Meksikolaiseksi vapaustaistelijaksi pukeutuneena (Häh häh hää , eivätpä odottaneet sitä asuvalintaa !!) ilmaannuin kotiin.

Kotona kuuntelin Jimi Hendrixin kappaletta "Highway Chile". Kuitenkin , kauhukseni muistin jälleen saman älyllisiä lahjojani piinanneen probleeman jo vuosien takaa. Nimittäin, kyseisen kappaleen nimi oli "Highway chile" , mutta laulussa pikemminkin vaikuttaisi että Mr. Hendrix laulaa kyseisen henkilön olevan "Highway child". Minustakin tuo Child:in laulaminen olisi loogisempaa kuin Chile:n. Mutta kappaleen nimi on mikä on. Sillehän me emme tunnetusti voi mitään enää tässä vaiheessa.

En nimittäin ymmärtänyt yhtään mistä tämä "Chile" olisi voinut tulla, mutta niin tässä kappaleen nimessä nyt kuitenkin lukee , ja tarkistin asian muistakin alan sivustoista vain päätyäkseni samaan lopputulokseen. Käsityskykyni ylitse menee se , että miksi tai miten "Chile" voisi liittyä tähän kappaleeseen. Selvästikään tuo Etelä-Amerikassa sijaitseva itsenäinen valtio ja Jimi Hendrixin sävellykset eivät oikein omaa loogista yhteyttä.

Ehkäpä pitäisi vain luovuttaa - ja vähintäänkin leimata tämän kappaleen ristiriitainen nimike 60 - luvun Psykedelian piikkiin - mutten kuitenkaan kykene siihen. Asiasta on saatava selvyys ja mahdollisimman pian sillä aivan uusi asianhaara on ilmaantunut tutkimuksieni edetessä.

Nimittäin , jos Googlettaa hakusanalla "Jimi Hendrix - Voodoo Chile" löytyy jonkun todella omituisen , mutta kuitenkin ilmeisesti J. Hendrixin piikkiin laitettavan kappaleen lyricsejä. Olen suorastaan mykistynyt , sillä kyseessä ei ainakaan kyseisen sivuston antamien lyricsien mukaan ole Jimi Hendrixin legendaaristakin legendaarisempi kappale "Voodoo child (slight return)".

Siis , miten Chile näihin kaikkiin liittyy ? Miten tämä on mahdollista !? Onko tämä salaliitto vaiko vain Jimi Hendrixin vitsailua haudan takaa ?

Ja pelottavinta tässä on vieläpä se , että niin Voodoo Childissa kuin Highway Chilessäkin ei kummassakaan mainita näitä asioita mitä olen tässä listaillut. Eli , Highway chilessä ei laulaa lurauta että "Chile" , vaan edelleenkin se kuulostaa enemmän sanalta "child" kuin miltään muulta. Sen lisäksi tämän epämääräisen sivuston "Voodoo Chile" - kappaleen alkuperästä ei sen kummemmin puhuta.

Thursday, May 26, 2005

Hallitus kysyy eduskunnalta (lue: tyhjänpäiväisien asioiden pitkällistä pohdintaa)..

Eli nyt sitten jok'ikinen edes kerrankin kolmea riviä pitempään blogiani lukaissut henkilö on ilmaantunut takaisin. Olen suorastaan kauhuissani tästä väenpaljoudesta ja siitä mitä muita lieveilmiöitä se tuokaan mukanaan. Tämä on puhelinterroria ! Puhelinterroria ! Aaargghh !!

No mutta jotakin rankkaa asiaa on nyt puskettava tähän blogiin huolimatta yleisön kerääntymistä tämän digitaalisen linnoitukseni ulkopuolelle. Nimittäin , ihmettelette varmaan että mihinkäs kaikkeen sitä onkaan ehditty näiden pitkällisten ja todella ikävystyttävien viikkojen aikana ?

Ette arvaakaan , että aion puhua nyt elokuvista.

Nimittäin kun ei ole muuta tekemistä pahemmin ollut , niin televisio on uskollisesti tuijotellut minua takaisin olohuoneiden pimennoista melkein jokainen kirottu viikko. Sieltä sitten on tullut katseltua vaikka mitä kuonaa sekä noin 11 jaksoa edesmennyttä Futurama - sarjaa (ja Simpsoneiden niin uusia kuin vanhojakin jaksoja) elokuvien lomassa. Haluaisin kuitenkin nyt puhua yhdestä erityisen häiriintyneestä elokuvakokemuksesta joka tuli katsottua jo jokin aika sitten , mutta mikä todella ihmeellisen juonensa ansiosta on jäänyt erityisesti mieleen.

Kyseinen elokuva tuli Suomen "nelonen" - kanavalta ja siinä oli jo valmiina tuo legendaarinen K18 - leima päällä. Elokuva oli Japanilaista tuotantoa nimeltään "Ôdishon" , eli toisella kotimaisella käännettynä "Audition". Rakas NF:ni kertoi kyseisen elokuvan olevan todellakin "suositeltavaa materiaalia katsottavaksi" pelottavuusprosenttinsa ansiosta ja minä parempaa tekemistä omaamatta istuuduin sohvalle sitä katselemaan eräänä perjantaina.

Juonena oli keski-ikäisen Japanilaisen äijän seurusteluun liittyvät ongelmat. Siis aluksi.

Kyseinen äijä päätti vaimonsa kuoltua hankkia uuden naisystävän ja kaverinsa kanssa he sitten naamioivat naisenhankkimispuuhansa jonkinlaisen elokuvan tekoon ja naispuolisten näyttelijöiden rekrytointiin. Sadoista naisnäyttelijäehdokkaista vain yksi kelpasi tälle äijälle ja kyseisen parin suhteen seuraaminen olikin sitten seuraavan tunnin pääasiallista ohjelmistoa.

Pelkäsin että kyseessä oli Japanilaisten käsitys "kauhuelokuvasta" , eli se koettaisiin tuossa Aasialaisen kulttuurin kehdossa "kauhuksi" kun keski-ikäinen mies ja häntä huomattavasti nuorempi nainen yrittävät setviä suhdettaan. No joo , meinasin melkein pitkästyä kunnes sitten alkoi tapahtua vaikka mitä ihan sairasta missä mm. verisiä kieliä hyppi lattialla ja vanhat pervot äijät rullatuolissa kähmivät alaikäisiä Balettitanssijatyttöjä. Jalkakin leikattiin irti ja sitten yhdessä vaiheessa jossakin säkissä ollut äijä ilmeisesti pomppi ympäriinsä aivan tuskissaan.

Elokuvan loppupuoli nimenomaan säikäytti minut pahan kerran , puhumattakaan siitä aivan lopullisesta ratkaisusta. Ja älkää kysykökään että pidinkö tuotoksesta , sillä olen täysin kauhuissani siitä naisesta joka siinä elokuvassa oli. She really freakin' scared the living shit out of me.

En suosittele elokuvaa kenellekään tämän katsontakerran jälkeen ollenkaan.

Bussidialogeja ja asiaa ruoasta.

Alan enemmän ja enemmän vakuuttumaan tämän päivän jälkeen siitä että tällä äärimmäisen kuumalla säätilalla on jotakin tekemistä ympärilläni ryömivien ihmisten käyttäytymiseen.

Palatessani kotiin hyvinkin lyhyeltä koeviikon neljänneltä päivältä erään tuntemani henkilön kanssa eteemme eksyi nuorehko tyttö. Tämä tyttö sitten jutteli kanssamme mm. siitä miten hän oli ollut koulussamme vähän yli viikon kauan aikaa sitten ja vaihtanut muuton jälkeen toiseen kouluun jonnekin päin Helsinkiä. Puhelimme myös erilaisista Englanninopettajista mitä meille oli iskeytynyt vuosien mittaan kyseisessä koulussa ollessamme.

Bussimatkalla kotiin tapahtui myös kummia. Nimittäin , kesken matkan edessämme istunut täysin tuntematon naisihminen nojautui taaksepäin ja alkoi hihittämään todella typerästi. Sen jälkeen hän käänsi päätään , ja ilmoitti leveä hymy kasvoillaan minulle , että "tuo kaverisi kuulostaa aivan naiselta" viitaten vieressä istuneeseen tuttavaani. Katselin naista hieman ihmeissäni ja kaverini ilme vaihtui vähintäänkin aika... Nolostuttavan "punaiseksi". Minä en niinkään kauhistunut koko jutusta , vaan kohautin olkapäitäni ja kysyin että minkähänlainen kommentti tuo nyt oli olevinaankaan (en näyttänyt nk. "Englantilaisten korvaavaa sormimerkkiä" kuitenkaan) . En saanut sen jälkeen enää mitään vastausta ja tuo suhteellisen nuorehko , tosin selvästi lähelle täysi-ikäisyyttä pääsevä naisihminen oli täysin hiljaa.

Mr. Sidewinder oli muuten kanssa käynyt häiriköimässä täällä blogissa. Olen yllättynyt että se on täällä kyttäämässä edelleen eikä ole kaikonnut ollenkaan (Sidewinder on kuin aidantakainen Edna - tädin ikkunasta tiiraileva pikkuinen poika jolle loppujenlopuksi mikään ei ole enää pyhää) . No , pääasiallisesti mitä minun pitää tietysti sanoa hänen vierailuistaan blogissani on se , että maksalaatikko on ihan oikeastikin pahaa ruokaa ja tehty maksasta. Jos te kaikki maksalaatikon ystävät osaatte yhdistää pisteen A pisteeseen B ja olette kenties edes tyydyttävän arvosanan saaneita Biologiassa , tajuatte varmasti maksan , tuon jätteidenkäsittelulaitokseksi verrattavan sisäelimen funktion. Ja uskokaa tai älkää , niin ihan saman asian se ajaa siinä sian maksasta tehdyssä maksalaatikossa kuin vaikkapa jonkun nautaeläimenkin. Että "voi Nami nami" , pistäkääpä maksalaatikkoa sen hillon kanssa poskeen vain , rakkaat maksafanit.

Haluan toki toivottaa herkullisia nautintohetkiä tuonkin ruoka-aineksen parissa.

Ja mitä taasen tulee "rössypottuun" , niin se onkin kyllä aika ristiriitainen ruoka myöskin. Mitä nyt muistan viimeksi noin viisi vuotta sitten sitä syötyäni , niin kyseiseen ruokaan lisätään jossakin vaiheessa raaka-aineeksi sian verta. No "voihan Tsiisus".

En yksinkertaisesti voi tajuta , että miksi jotkut ihmiset voivat pitää hyvinä ruokia joissa on verta , maksaa taikka aivoja. Pakon edessähän ihminen syö vaikka hatullisen "sitä itseään" , mutta tuskinpa sitä pakkoa monenkaan "rössypotun" , "veriohukaisten" tai minkään muunkaan samansuuntaisen ruokalajikkeen ystävillä on tässä maassa ollut. Tai , ehkäpä heidät on ihan pienestä pitäen kasvatettu pitämään ruokalajeista jossa on suurena yllätyksenä verta. Kysynpä vaan , että monenko mielestä veri on jokseenkin hyvää tai tarpeellista ruoka-aineena ? Mitähän jos joisitte suoraan laseista ?

Perkeleen Vampyyrit.

Olen muuten unohtanut myöskin mainita sen , että veriohukaiset ovat todella pahaa tavaraa myöskin. Muistan hyvinkin ala-asteelta sellaisiakin tapahtumia joiden aikana melkein pääsi tulemaan se kuuluisa yrjö haistettuaan sitä saatanallista kamaa. Olenkin usein todennut epämieluisien ruokailuhetkien lomassa , että jos helvetti on olemassa ja minä joudun sinne enkä syystä taikka toisesta pääsekään pääpirun asemaan , niin minulle siellä tarjotaankin ainoastaan maksalaatikkoa , veriohukaisia sekä "Forssa" - nimisen ruokatalon tekemää perunasalaattia. Kenties rössypottuakin.

Nyt kuitenkin olen puhunut tarpeeksi ruokalajikkeista ja niitten huonoista puolista. Sen takia aionkin nyt todeta että ihastuttavalla NF:llä on muuten juurikin tällä hetkellä todella upea hiustenväri päässänsä (en tosin tiedä enää että kuinka kauan , auts) . Sanoisinko , että Cosplay - aktiviteetit ja NF sopivat yhteen tässä asiassa jos kerran hiustenvärin tuloksena on nyt tuo. Ei voi kuin ihailla , sanon minä.


P.S.

Tätä blogia kirjoitetaankin myöskin Englanniksi siitä huolimatta että minut joskus tunnistetaankin Suomalaiseksi. Perkele. Kiitos.

Wednesday, May 25, 2005

Pahaa ruokaa - Lopunaikojen ravintola.

Koeviikko jatkuu.

Käväisin tekemässä yhteiskuntaopin kokeen jonka seurauksena minulle jäi hiukan epävarma olo. Pelkään nimittäin , että kahdesta essee - vastauksesta jotka kirjoittelin tuli aivan liian lyhyitä ottaen huomioon kokeen sisällön. Kuitenkin , helpotukseksi sain kuulla että eräs tuntemani henkilö (joka sai erittäin hyviä numeroita myöskin kyseisestä aineesta) oli samaisen opettajan kokeessa saanut esseensä mahtumaan tasan yhdelle paperille - kertoen paljonkin siitä miten paljon asiaa yhteiskuntaopin koe voikaan sisältää. Jotenkin vain tuntuu että en taida saada siitä haluamaani numeroa tällä kertaa.

No joo , kokeen jälkeen sainkin sitten kokea koulumme ruokailusalin ihmeita. Päätin mennä kerrankin sinne syömään ja kunhan pääsin tarjottimieni ja ruokailuvälineineni ottamaan sitä synteettistä moskaa jota "laatikoista" löytyi , huomasin jotakin aivan kamalaa. Niin pitkälle kuin silmä kantoi , näkyi vain... MAKSALAATIKKOA ! Meinasin suorastaan "yrjötä" jo siitä kyseisen ruoka-aineen hajusta.

Ajattelin , että johan oli päässyt taas tuuri iskemään kun piti tälläkin kertaa iskeä tuota ilmeisesti itsensä saatanan keksimää ruokaa eteen. Ladoinkin lautaselle vain oliiveja sekä jotakin vihreää salaattia - "ruokalan tädit" kielsivät ottamasta kasvisruokaa. Ihmettelen suuresti että miksi koulumme tarjosi maksalaatikkoa ylipäätään , sillä kuvittelin sen olevan vain vitsaus joka iskisi ala-, sekä yläkoulujen edustajien päälle. Ja se tietysti joka iski pahiten oli että juuri sinä ainoana päivänä kun päätin taas mennä koulumme ruokalaan niin tuota suoranaista paskaa tarjottiin siellä.

Tulinkin siihen tulokseen , että kohtalon jumalattaret olivat päättäneet näinä viimeisinä koulupäivinä iskeä eteeni maksalaatikkoa juuri sen takia että viimeisimmätkin koettelemukset olisivat olleet mahdollisimman ikäviä.

"Ruokailuni" taisi kestää tasan kolmisen minuuttia ja pääsin takaisin pääaulaan. Siellä sitten oikeaoppisesti tarkistin vielä seinällä olleen "viimeisten koulupäivien ohjelman" lähinnä sen takia että halusin tietää että missä vaiheessa tulisin hakemaan kokeeni pois sekä sen milloin noutaa tulevan vuoden kirjalistat.

Tuesday, May 24, 2005

Hippejä ja aurinpaistetta.

Tänään olin tuolla Porvoon "Joonaanmäellä" (selvä piiloreferenssi) juoksentelemassa koulun laskuun kolmisen kilometriä aamusella. Nousin ylös tänä koeviikon päivänä varsin myöhään , nimittäin joskus siinä puolen yhdeksän aikoihin.

Ei suoraan sanoen huvittanut nousta ylös yhtään sen aikaisemmin vaan päätin sovitusti ilmaantua Joonaanmäelle "siinä kymmenen aikoihin". Tiesin ulkona olevan lämmin ja pukeuduin vasten yleistä mielipidettä mustaan "New York city" - T - paitaan sekä tummansinisiin sortseihin ja tuolla kokoonpanolla itseasiassa ilmestyin bussipysäkillekin. Repun jätin kotiin , ja niin oikeastaan aurinkolasinikin sillä ei missään nimesssä huvittanut laittaa niitä päälle nyt.

Bussiin päästyäni olkani ylitse kurottautui pitkätukkainen , selvästi alkoholista liiankin riippuvaisen näköinen ja karvainen hippi. Kyseinen harvahammas oli ilmeisesti herännyt Nirvanaa muistuttavasta tilastaan ja päätti kysäistä minulta että olimmekos jo siinä paikassa mikä oli jo sijainnut itseasiassa nelisen kilometrin päässä - Eli äijän olisi pitänyt lähteä pois bussista jo ajat sitten ennen minun saapumistani.

Totesin , että kyseinen paikka oli jo mennyt ohitse ja tämä sitten lyhyen "disorientaation" vallassa hoippui pois bussista ja katsahti minuun. Vielä "läksiäisiksi" äijä huudahti minulle , että olisiko minulta löytynyt rahaa bussimatkaan takaisin. Osoitin haluttomuuteni maksaa hänen matkaansa "Brittiläisen impeeriumin alueella suositulla sormimerkin vastineella".

Päästyäni Porvooseen Joonaanmäelle asti aurinko oli jo täydessä porotuksessa ja kadut olivat täynnä vähäpukeisia naisia sekä miehiä , eräs mieshenkilö jonka paidasta puuttui napit paljastaen suurehkon "kaljatynnyrin" sekä muutaman koiranulkoiluttajan.

Kun piti sitten alkaa suorittamaan tätä maastojuoksua Joonaanmäellä , huomasin päästyäni kallioille asti että neljän hengen seurue hippejä loikoili läheisillä kivillä. Kaksi miestä ja heidän naiskumppaninsa mulkoilivat minua epäuskovan näköisinä ja minä katselin heitä takaisin. Toisilla miehistä ei ollut paitaa päällään , ja vaikuttikin siltä että olin keskeyttänyt jotakin "tärkeää".

Menin aloituspaikalle ja huomasin varsin pienen määrän muita osaanottajia saapuneen paikalle vielä tuohon aikaan. Lähdin juoksemaan ja ohitin kyseiset hipit kun nämä tuijottelivat minua hyvinkin ilkeästi. Juoksentelin jonkin aikaa ympäri rataa ja huomasin paluuvaiheessa että kyseiset hipit olivat repäisseet jostakin sellaisen Tamburiinin ja yksi naishenkilö sitten heilutteli sitä siinä kun eräs miehistä alkoi tanssimaan. Laulun kielestä en saanut selkoa - en sitten mitään.

Poistuin paikalta äkkiä ja ihmettelen suuresti sitä miksei Porvoon nk. "Natsipoliisi" iskenyt näihin toisinajattelijoihin ollenkaan. Ai niin , nehän taisivat olla jälleen kyttäämässä lenkkeilijöitä taikka sitten pidättämässä kahta pahaista puliukkoa neljän poliisiauton voimin.

OLEN PALANNUT.

Back from the dead.


Hohhoijaa , viimeksi kun kirjoittelin tänne niin oli vielä niin helvetin kylmä että tarvitsi pitää pitkähihaisia paitoja ja mustaa kaulaliinaa aina kun läksi kylän raitille. Nyt kuitenkin on kesä ja tänäänkin oli aivan todella kuuma päivä niin Sipoossa kuin Porvoossakin.

Missäkö minä olen ollut ja miksei ole postauksia näkynyt ? No , sattuneesta syystä en ole ehtinyt netin ääreen pitkään aikaan ja nyt vihdoinkin kun sain sen päälle tänne ihan kotiin asti niin täytyi aloittaa kirjoittelu. Kouluakin on jäljellä vaivaiset kuusi päivää ja sitten elämä jatkuu kesälaitumien puolella.

Toivottavasti olette ikävöineet minua , sillä minullakin on ollut ikävä tätä blogia. Tai , sitten luultavimmin kaikki kolme blogini lukijaa on kaikonnut omille teilleen ja jättäneet minut tänne aivan yksin potemaan syyllisyyttä. No , eipä sekään mitään sillä olen ruvennut miettimään sitä että pitäisi varmaan alkaa kirjoittelemaan taas Englanniksi asioita ihan yleisen hyödyn takia tänne.

No , myöhemmin lisää.