Sen jälkeen kun luin ja näin Fight Clubin, niin olen suhtautunut todella skeptisesti ravintoloihin. Tuossa leffassa ja kirjassahan selvisi, että erinäiset nuorehkot työntekijät läiskivät ruokiin milloin mitäkin ruumiineritteitään - vähän niin kuin piilovittuiluksi tai suoranaiseksi protestiksi asemastaan yhteiskunnassa.
Keittoa en haluaisi millään enää syödä ravintolassa. Syyksi on mielessäni riittänyt se, että joku vittuuntunut työntekijä ihan vittuuntumista purkaakseen ja levittääkseen on hyvinkin saattanut kusta tai runkata sen ruoan sekaan. Siispä hänelle olisi pienimuotoinen ja eeppinen voitto saada ihmiset syömään hänen eritteillään kuorrutettua ruokaa, josta he ovat vieläpä maksaneet. Hirvittävä temppu, mutta samalla todellinen rikos ihmisyyttä vastaan oikein törkeällä kunnianloukkauksella.
Tänään en onneksi syönyt tuolla keskustassa mitään sellaista mikä tuli pöytään nestemäisessä muodossa. Eivät syöneet muutkaan. Haistelen nykyään ruoan melko tarkkaan, sillä todennäköisyys on suuri päätyä moisen teon kohteeksi jos on ollut kinaa vaikkapa jonkun tarjoilijan tai keittiömestarin kanssa. Tuossa muutamia kuukausia sitten sellainen tapaus sattuikin, ja arvasinkin että jos olisin jäänyt sinne mukamas syömään sen luihun keittiömestarin ja hänen kaksinaamaisen tarjoilijansa "hyvitysateriaa", niin todennäköisimmin se tyyppi olisi varmaan uittanut sitä ruokaa perseessään vähän aikaa ennen kuin olisi mättänyt sen eteemme lautaselle. Tämän kaiken hän olisi tehnyt kohteliaan pahoittelevasti sellainen tekopyhä "asiakas on aina oikeassa"-hymy kasvoillaan. Onneksi emme silloin jääneet tuohon ravintolaan, mutta se olikin erään toisen kunnan alueella, enkä aio märehtiä asiaa enää uudestaan sillä sen ravintolan keittiömestarilla oli todella vitun ärsyttävä virne naamallaan koko selkkauksen ajan, ja pelkäänpä että jos jostain korkeuksista olisi ilmestynyt palokirves käsiini siinä kohtaa, niin olisin varmasti käyttänyt sitä. Tai siltä ainakin tuntui.
Huhhuijaa, taas tuli ihana avautuminen.
Mielessä pyörii koko ajan se Blink 182:n biisi "what's my age again?". Siinä kun on se kohta missä lauletaan että "nobody likes you when you're 23", niin siinä kohtaa aina hiljaa itsekseni hymähdän hyväksyvästi. Näinhän se oli! Vitun paska ikä se oli tämä 23 vee, ja toivottavasti ei tule enää koskaan takaisin.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
2 comments:
Näin jouluaaton lähestyessä edes me kaiken kansan stalkkaajat emme ehdi ympärivuorokautisesti stalkkaamaan vakiokohteitamme, sillä meilläkin on tähän aikaan vuodesta omat stalkkaajamme, nimittäin Joulupukin laskuun työskentelevät, punanutut vilkkuen kotiemme ikkunoista sisään tähyilevät tontut. Vaikka Joulupukki itse pyörittääkin varsin härskiä partasuisten ukkojen tirkistelyrinkiä, en ole varma katsooko hän hyvällä sitä, että me tavalliset kansalaiset tiiraamme jatkuvasti toisten tavallisten kansalaisten blogeja Netissä. Joulun alla en siis uskalla harjoittaa moista toimintaa joululahjojen menetyksen pelossa. -_o
Hyvää ja taiantäytteistä joulua vain itse kullekin säädylle. :)
Jees, minä kiitän ja kuittaan tämänkin viestin osalta kaiken, vaikka Joulu ei minun suunnitelmiini usein kuulukaan.
Post a Comment