Tuesday, August 31, 2010

Yöllistä eksploitaatiota

Sainpa haluamani kirjan. Samalla tuli haettua myös joku sellainen DVD-elokuva kuin District 9.

Menin myös tuossa iltasella käymään lenkillä, ja yhdessä vaiheessa täytyy myöntää että sydänkohtaus oli lähellä kun erään kulman takaa ilmaantui valtavankokoinen tumma varjo suoraan eteeni. Olin aika varma että varjon omaava otus oli taas kai joku paikallinen kirvesmurhaaja, jonka tuoreimmaksi uhriksi pääsisin minä tällä kertaa. Onneksi kuitenkaan näin ei käynyt, vaan kyseessä oli valkoiset tassut omaava muuten musta kissa. Olin vähällä melkein heittää henkeni sen varjon nähdessäni, mutta onneksi tosiaan kyseessä olikin vaan kissa.

Lisäksi on kai todettava että tästä jonkun matkan päässä tuli todettua viime yönä jonkinlaista automurron yritystä. Kävelin nimittäin erästä katua pitkin keskellä yötä kun kuulin auton varashälyttimen pärähtävän soimaan. Tuon kuultuani tajusin itseasiassa sen ettei varmaankaan kannattaisi jäädä niille paikoille kovinkaan pitkiksi ajoiksi, mutta jäinpä kuitenkin paikoilleni hetkeksi katsomaan että mitä mahtaakaan tapahtua. Samassa muutaman sadan metrin päässä sijainneesta sanotaanko että "parkkipaikasta" poistui tumma matala auto nopeasti renkaat vinkuen. Ilmeisesti tyyppi ei ollut päässyt kohteensa auton sisään, ja tästä kauhistuneena kaasutteli pois kiinnijäämisen pelossa.

Minulle tuli tuosta mieleen se dokumenttielokuva nimeltä "Raindeerspotting", jonka täysin käydä katsomassa ihan elokuvateatterissa viime kevättalvena. Se dokumentti itseasiassa alkoi sillä että tämän ko. pätkän päähenkilö yritti murtautua jonkun tyypin autoon. Siinäkin autossa oli kuitenkin varashälytin, ja moisen laukeamisen perusteella jätkälle tuli kiire kameramiehineen kaikkineen lähteä karkuun keskellä yötä tapahtuneen yrityksensä ansiosta.

No, enpä jäänyt kyllä minäkään paikoilleni odottelemaan sitä että milloinhan varmaan vihainen omistaja tai joku vartijointiliikkeen auto saapuisi paikalle ja saisi päähänsä että minä varmaan ainoana heppuna siinä lähistöllä olin se tekijä.

Yöt ovat kyllä oikeastaan aika ikävää aikaa ulkosalla pyöriessä toisinaan. Välillä tuntuu myös että öisin liikkeellä ovat tosiaan vain ja ainoastaan sellaiset epämääräisiä päämääriä hautovat porukat, vaikka toisaalta olen kyllä törmännyt päivisin enemmän ongelmallisiin tapauksiin kuin yöllä. Voinen kuitenkin sanoa että tämä on prosentuaalisesti enemmän rauhallisempi paikka öisin kuin monet muut jossa olen asunut, joten siinä mielessä minulla kai ei ole mitään valittamista. Lisäksi ymmärrän kyllä miksi joku haluaisi murtautua juuri täälläpäin autoon, sillä täällä nyt on vaan niin rauhallista että kohdeympäristö on suotuisa tuollaisille teoille ja onnistumisprosentit kuitenkin kohdillaan.

No comments: