Wednesday, August 18, 2010

A million miles from home-

Täälläpäin jos käy kirpputoreilla niin tulee kyllä ihmeellisiä juttuja vastaan.

Kävin eilen keskustassa pyörimässä ja eksyin jopa Tarmolaan(!), mutta ihan alkajaisiksi kävin yhdessä paikassa joka on varmaan vaihtanut identiteettiään kolme kertaa viimeisten vuosien aikana. Ennen se oli joku nuorisotila, mutta nyt se olikin jonkinlainen pieni kirpputori.

Menin sinne sisään ja kauhukseni huomasin että siinäkin kirpputorissa oli päädytty siihen perusajatteluun että siitä kirppiskamastakin pitäisi saada jonkinlainen häpeilemätön liikevoitto irti kaikesta huolimatta. Hinnat olivat siis monessa tavarassa melko kohtuuttomat ja ainoa asia mikä minua siellä kiinnosti oli legendaarisen Oz-sarjan kolmannen kauden DVD-boksi, joka olisi lähtenyt muistaakseni about parillakympillä mukamas ulos. Hauskana yksityiskohtana Lostin se ihan ensimmäinen kausi olisi maksanut siellä muistaakseni viitisentoista euroa, kun Citymarkettiin käveltyäni samaisen kauden olisi saanut ihan uutena jopa kympillä.

En ole pitkään aikaan nähnyt Suomessa kirppareilla enää mitään ihan oikeasti hinnan ja laatusuhteensa osalta kohtuullista tavaraa. Kaikki haluavat rikastua noilla kirppariroinillakin, sillä hintapyynnöt ovat ainakin sitä luokkaa että usein näyttäisi jopa saavan halvemmalla uutta kuin jotain kirppariroinaa. Ikävä juttu, ja siksipä niissä ei tulekaan enää käytyä.

Ai niin joo, kävin Tarmolassakin.. Siellä kaksi eläkeläistä ei oikein tajunnut sitä että keskustassa kadut on jaettu siten että ulommainen puoli kuuluu pyöräilijöille ja sisempi jalankulkijoille. Koska olin itsekin tällä kertaa liikkeellä jalan, niin kuljin sovitusti sisempää puolta, harmi vaan että ne kaksi vähän vanhempaa ihmistä eivät kulkeneet! Toinen meinasi ajaa päälle, ja toinen oli puolestaan hyvin lähellä ajaa päälle.

Mutta joo, löysin Tarmolasta erään itseään kutsuvan "tavaratalon" yläkerrasta uuden Thai-kuppilan. Tämäpä vasta löytö! Kuinkahan kauan se oli siellä ollut- kenties varmaan aika pitkään, kun en kerran ollut muistikuvieni mukaan koskaan edes siinä kaupassa käynytkään. Juttelin siellä kuppilassa tarjoilevan naisen kanssa hetkellisesti ja lupasin itselleni että tulisin sinne jossain vaiheessa syömäpuuhissa käymään.

Lisäksi kadulla tuli vastaan sellainen blondi hyvin vahvasti Paris Hiltonilta vaikuttava nuori nainen joka raahasi mukanaan isoa laatikkoa jonka sisällä makaili kaksi sellaista pientä Chihuahua-koiraa. Ne koirat olivat pelottavia, sillä ne räksyttivät todella äkkinäisesti jokaiselle joka käveli tuon naisen ohitse. Muutama ihminen vähän säikähtikin noita koiria, mutta minun mielestäni kaikki tuollainen oli ihan odotettavaakin.

No comments: