Tuesday, October 06, 2009

Ei tartte sitten ihmetellä..

Tämän päivän on alkanut paskasti toistaiseksi ainakin yhestä syystä:

1) Youtubessa oli joku aivan tolkuttoman Melankolinen Rölli-biisi joltain hänen varhaisemmista joko 1990-luvun alussa tai 1980-luvulla julkaisulta albumeiltaan. Kyseisessä biisissä kantava idea oli Siilin ja Sirkusnorsun kohtalo, jotka molemmat päättivät tehdä itsemurhan jotta heillä olisi hyvä olla ja jotta he päätyisivät parempaan paikkaan elämässään. Muutenkin biisi on niin ikävä, surullinen ja Melankolinen, että tosiaan ihmetyttää että miksi Allu Tuppurainen on moista aikoinaan levyttänyt Röllin suulla - liekö hänellä ollut jonkinlainen henkilökohtainen "laskukausi" elämässään, vai?

Ensinnäkin itsekin pikkupoikana kuuntelin kaseteilta Rölliä. Olin silloin varmaan noin viiden tai kuuden vanha, ja nyt kun tarkemmin ajatteleekin asiaa, niin muistan tuon biisin. En pitänyt siitä lapsenakaan, mutta tosiaan vasta nyt aikuisena se sen todella kieroutunut ja Melankolinen sanoma iski minuun. Hyi helvetti! Mitä tässä oikein ajateltiinkaan, kun lapsille moisesta asiasta laulettiin? Siis kaikki kunnia Röllille ja Allu Tuppuraiselle, mutta sanotaanko näin, että en nyt pitäisi kyllä tätä asiaa mitenkään erityisen positiivisena laulun aiheena. Hyi jumalauta että tuo biisi laulettuna Röllin äänellä vieläkin kalvaa mieltäni aivan helvetisti. Vaikka ns. "uusia" lastenohjelmia usein haukutaankin, niin on se nyt minusta kuitenkin lopulta parempaa ylläpitää jotain tekopirteyttä ja yleistä "Hupailua", kuin tehdä moisesta varsin vakavasta aiheesta lapsia todella hämmentävää materiaalia. Minusta itsemurhaan päätyvät eläimet eivät todellakaan ole hyvä aihe lastenlauluille, ja tosiaan ihmetyttää että mikä moisen biisin takana piillyt idea olikaan. Voisi kai todeta tässä vaiheessa että "call me old fashioned", mutta viimeinen asia jota haluaisin lapsilleni soitettavan, olisi heidät henkisesti sekaannustilaan saattava eläinten itsemurhista kertova masennus- ja angstailubiisi puettuna täysin pikkulapsille ymmärtämättömään muotoon ja sanomaan.

En siis myös todellakaan sano, ettäkö ennen olisivat asiat olleet paremmin näiden juttujen osalta. Tuntuu pikemminkin, että kenties joitakin asioita olisi viihteenkin osalta kannattanut jättää tekemättä, vaikka yleisesti olenkin aina sitä mieltä että lähes kaikki viihde oli parempaa ennen kuin nykyään. Nyt kuitenkin tosiaan tuntuu siltä, että perustavanlaatuisia virheitä on tehty moisen julkistamisessa. Ja oikeastaan tilanteen tekee vieläkin ikävämmäksi se, että kyseistä biisiä ei varmaan monikaan sen kohdeyleisöstä edes ymmärrä samaan tapaan kuin sitten kenties ehkä vähän vanhempana. Totean kuitenkin, että kyseinen shitti on aivan helvetin ahdistavaa ja ennen kaikkea äärimmäisen epäilyttävää musaa pienille lapsille kuunneltavaksi. Kenties tuo Röllin kappale onkin se perimmäisin syy siihen, että miksi minäkin olen tällainen todella outo Jeppu - tai siis pikemminkin kasvanut sellaiseksi. Syytän ainakin tätä Röllin biisiä alasajostani 5 %:n osalta.

Todella otollista taas, että tätä tällaista settiä löytyy sopivasti nyt syksyllä 2009. Juuri taas vittu syksellä, perkele! Kesä meni oikein hyvin, niin meni alkukevätkin sun muut ajat - mutta perkeleissöni kun iskee se syksy ja talvi, niin eiköhän tämä paska ala jostain virtaamaan alas tietoisuuteeni. Todella tyypillisttä!

Ai joo..

Ja tässä tämä biisi, jos haluatte kuunnella:

2 comments:

Päätoimittaja. said...

musta tuntuu kyl ennemmin et tää on sellanen biisi jonka voi soittaa selittämään miks perheen lemmikki on delannu eikä niinkään itsemurhabiisi ... Allu Tuppuraisen elämäs on kyllä ollu synkkää shittiä niin et tää biisi toimii varmaan useammalla tasolla kuten muukin röllin tuotanto. Pitäis saada dvdllä koko sarja ja fiilistellä.

Dalleer said...

Joo, voihan se kyllä olla että tämä mun ensisijainen reaktioni tuohon videoon oli vähän yksikantainen. Mä kuitenkin pidän vähän arveluttavana tuon biisin sisältöä juurikin sitä kuuluisaa kohdeyleisöä ajatellen, vaikka tietty ehkäpä se tässä asiassa onkin niin, että kyseessä tosiaan voisi olla tätä "lohdutusmusaa" esim. lemmikin kuollessa tai jotakin.

Onhan se tosiaan ihan hyödyllistäkin, että tavallaan tällaisestakin tehdään biisejä (lapsille), mutta kyllä mä vaan oon kaikesta huolimatta sitä mieltä että elämä on muutenkin niin rankkaa, että mitä myöhempään lapset saa sen selville musiikinkin kautta (varsin epäsuorasti ja piilomerkitystenkin kautta), niin sitä parempi.