Hot days and warm nights

Ei saa taas millään nukuttua kuumuuden takia.

Tänään varjossa oli melkein 28 astetta iltapäivällä, puhumattakaan siitä, mitä lämpömittari taisi näyttää sitten täydessä porotuksessa. Säät ovat kieltämättä älyttömän lämpimiä ja yöt samalla mitalla "hikisiä" lakanoiden liimautuessa nukkujaan kiinni. Believe me, I know.

Nukkumisesta ei oikeastaan viime yönä tullut taaskaan mitään, ja heräsin aamulla (jo) yhdentoista aikoihin. Sen jälkeen lähdimme käymään paikallisessa Germaanien uutta Euroopan ylivaltaa korostavassa Lidlissä, jossa huomasimme "sinisessä purkissa myydyn jäätelön" olleen vihdoinkin saatavilla. Lidlissä myytiin myös räpylöitä uimiseen, joiden hankintaa punnitsin muutaman hetken. Nämä Lidlin räpylät ovat ainakin tyttöystäväni mukaan parhaimpia mitä hän on toistaiseksi käyttänyt kolmen parin jälkeen, joten onhan niiden väkisinkin oltava sitten sentään edes hiukan laadukkaita. Hankintoihin erikoistunut kommissi(oni) parhaillaan punnitseekin mahdollisuutta niiden hankintaan.

Kävimme myös viime lauantaina mm. armeijan ylijäämäkamoja sekä muuta militariaa myyvässä Kvibergin "överskottlagret:issa". Muutamana edellisenäkin vuotena olemme siellä vierailleet, vaan yleensä hintataso on ollut ikävän kova verrattuna maan yleisesti halpaan hintatasoon ja tavaran laatuun. Viime vuonna kyseinen paikka ei mitään kovinkaan uutta ollut saanut hankittua, mutta tällä kertaa sieltä löytyi sentään jotain: ostin Norjan asevoimain käytöstä poistuten ja maastokuviolla varustetun takin. Vaikka olenkin vannonut vähentäväni armeijakamaa kaapeistani, niin tällä hetkellä uskoisin omaavani oikeuden ostaa kuitenkin yhden pukineen lisää hyvinkin tyhjään kaappiini kotopuolessa.

Huvittavinta oikeastaan olikin juuri tämän Kvibergin kaupan kassalla tavaroiden maksaminen: kassalla seisoskellyt älyttömän ylipainoinen Ruotsalainen mies, ilmeisesti "Herr Kviberg" itse, sai aikaiseksi pieniä ongelmia takin maksamisen kanssa. Tätä ennen olimme huomanneet, että moisella äijällä oli niin valtavan iso maha, että se pursusi T-paidan (wtf?) alta, vaan se on tietenkin sivuseikka. Noh, maksaessamme takkia kyseinen tyyppi näki ilmeisesti sen äärettömän halvassa hinnassa jonkin epäkohdan, ja sanoi menevänsä tarkistamaan sen hinnan jostain takahuoneen luetteloista. Odoteltuamme hetken tämä paksukainen palasi kassalle, ja totesi sitten että ei löytänyt sen hintaa mistään. Totesimme ukolle, että kaikissa takeissa oli ollut tuo sama hinta vaikka tästä hintalappu puuttuikin. Herr Kviberg ei kuitenkaan uskonut meitä, vaan hetken selaili jotakin luetteloaan ja kutsui paikalle eksoottisennäköisen apulaisensa. Tämä joko Sri Lankasta tai jostain Bengalin takamailta ilmestynyt tyyppi ilmoitti paksukaiselle kevyesti, että moinen takki maksoi tietenkin neljä kertaa enemmän kuin mitä me olimme sanoneet. Tämän jälkeen sanoinkin tyypille, että en suostuisi maksamaan kyseisestä takista sitä hintaa, sillä yläkerrassa sijainneilla takeilla oli kaikilla tuo sama hinta. Herr Kviberg mulkaisi meitä vihaisesti, ja kysyi vielä varmistaakseen että olivatko nämä samoja takkeja. Totesimme sitten yhteen ääneen moiselle herralle, että menisi sitten vaikka yläkertaan katsomaan oikean hinnan mikäli sitä ei kassalta löytäisi: selvästi tämä kehoitus oli meidän puoleltamme aivan väärälle henkilölle suunnattu, sillä hänelle portaiden kautta ylempään kerrokseen kiipeäminen oli vähintäänkin ainakin vatsan koon perusteella samanlainen tehtävä kuin esimerkiksi kamelin työntäminen neulansilmän lävitse. Vihaisesti tuo äijä sitten naputteli meidän hintamme kassakoneeseen ja sen jälkeen lähdimme pois.

Otin muuten kaupan pihalla sijainneista armeijan ajoneuvoistakin kuvia: paikalla oli jopa sadanviiden millimetrin kenttätykki. Valitettavasti kuitenkin kuvat eivät onnistuneet niinkään hyvin, sillä huomasin tämän koevedoksen jälkeen, että salamaa on käytettävä ulko-olosuhteissa kuvatessa - muussa tapauksessa kuvista tulee surrealistisen sinisiä. Pahoittelen tapahtunutta.

Oikeastaan tulin tänne sisälle vain kirjoittamaan tämän postauksen: kuuntelin pihamaalla istuskellessani harvinaista herkkua: yöllisen kaupungin ääniä. Oikeastaan kaupungin erittämä äänisaaste suhteellisen hiljaisen maalaismaiseman desibelitasoon verrattuna on huomattava: kaupungin yössä kuuluu vaikka mitä pärinää, porinaa, apinoiden mukellusta muistuttavaa örinää, autojen ääniä, ääretöntä kirkumista, hysteeristä naurua sekä välillä äärimmäisen tukahdettujakin ääniä. Kaiken perusteella kaupunki on siis - ja jopa minunkin kokemuksillani - vain eräänlainen ihmisen kehittämä (asvaltti)viidakko, jonka ominaisääninä tunnetut ajoneuvojen ja suurempien väestönosien ihmiselämän äänet ovat yhtä luonnollisia ympäristölleen kuin vaikkapa Kaakkois-Aasian viidakoiden apinoiden tai muun yöllisen elämän kirkuminen ja parahdukset. Urbaani ympäristö on siis yhtälailla luonnollinen ympäristö, vaikkakin kieltämättä kehitetty ja keinotekoinen.

Join ulkona myös teetä, ja toisinaan kuuntelin myös musaa MP3 - soittimesta: nyt erityisesti Red Hot Chili Peppers on kova sana. Ja siinäpä oikeastaan näette, että kykenen aivan hyvin kuuntelemaan myös Funkia ainaisen raskaamman tai kevyemmän rokin sijaan. Vaikka, kieltämättä, Funk on minun terminologiani mukaan sitä kevyemmän ja raskaamman rokin välimaastoa, joka voi potentiaalisesti eksyä ihan kummalle puolelle kumpaa tahansa genreä. Se riippuu siis esittäjän, ja tässä tapauksessa RHCP:n, ideoimasta musiikista. Lopuksi todettakoon, että en ole kuunnellut Stadium Arcadiumia vielä, mutta kieltämättä aion sen jostain jotenkin hankkia - ja tanssahdella sen tahtiin ! Haahahaha !

Noh.. Yö alkaa nyt vasta kunnolla iskemään täälläkin päälle. Ulkona on pilkkopimeää, ja taidanpa sukeltaa sen syvyyksiin vielä kerran. Taidanpa palata sen syliin kuuntelemaan sen ääniä ja haistelemaan oikean suurkaupungin industrialistista pako- ja ponnekaasujen sekoittamaa usvaa.

Haluan todeta loppuun vielä muutaman asian:

Ihanalle tyttöystävälleni: sleep tight, sweetie !



And for the rest of you lurkers:


Good night, wherever you are !