Thursday, September 02, 2010

Rapumiehet tykkäävät kumista

Miten onkaan että kaikki pienoiset ongelmat tykkäävätkin kasaantua yhtäkkiä helvetinmoiseksi kasaksi ongelmia, joita täytyisi äkkiä seuloa ja mukamas ratkaista valonnopeudella.

Vitun helvetti.

Ensinnäkin eilen illalla oli suunnattomia tietokoneeseen liittyviä ongelmia. Oli vähällä etten räjähtänyt. Värkättyäni masiinan ääressä muutaman tunnin sain tietokoneen taas toimimaan, mutta sitä ennen ns. "blue screen of death" oli saanut minut melkeinpä itkemään.

Tämän jälkeen aamulla sain tietää että eräs tuikitärkeä kirje ei ollut omituisesti mennyt perille. Siis mitä vittua? Maanantaina lähetetty pelkkä kirje, eikä torstaina ole mukamas perillä? Luultavasti posti hukuttanut sen kirjeenkin. Saatanan asiamiespostit, pitäisi varmaan heittää pari polttopulloa niiden suuntaan heti kun moisia näkee.

Tämän jälkeen sitten eräästä toisesta jutusta ei ole kuulunut yhtikäs mitään vaikka sen piti tapahtua maanantaina- HEI HALOO MITÄ VITTUA!? JOS TE KERRAN LUPAATTE OTTAA YHTEYTTÄ PUHELIMELLA TAI SÄHKÖPOSTITSE, NIIN JUMALAUTA OTTAKAA SITTEN YHTEYTTÄ JOS KERRAN NIIN LUPAATTE!

Yritin rauhoittaa itseäni katsomalla sellaisen leffan kuin District 9. Se jos mikä vasta olikin aivan älytön pätkä, ja joku oli heittänyt ko. pätkälle keskiarvoksi niinkin suuren luvun kuin 8,3 IMDB:n puolella!? Aijaa!?

Siis mä en tajunnut siitä leffasta yhtikäs mitään. Mieli oli aivan tyhjä sen leffan loppumisen jäljiltä, enkä sen puoleen ne juonenkäänteetkään kumirenkaita syövine rapumiehineenkään olleet mitään merkityksellisiä juttuja. En edes tajua että miksi joku haluaisi välttämättä maksaa tuollaisen Transformers-paskan katsomisesta yhtikäs mitään. Ja tämän sanon kaikella kunnioituksella 1980-luvun alkup. Transformers-sarjaa kohtaan.

.. iih, ja niin. Mä pahoittelen jos kirjoituksestani kuvastuu läpi kiivaus. Oikeastaan tästä kuvastuu läpi kiivaus, väsymys ja muutama muukin juttu. Niin ei enää usein käy julkisesti ettäkö mä tekisin tällaisia viha-postauksia, mutta joskus (oikeastaan aika usein) asiat nyt vaan menevät päin.. ööh.. "seiniä" näin miedosti ilmaistuina. Mä olen oppinut suhtautumaan niihin nykyisin entistä Zenmäisen tyynesti, mutta joskus on vaikea pidätellä kun mikään täällä(kään) ei aina oikein toimi. Silloin viha leimahtaa äkisti muuten niin tyynen rakastettavan kuoreni sisuksista pahaa maailmaa ja sen ikäviä koettelemuksia kohtaan.

Oikeastaan niin tämän päivän mä aion pyhittää sille että mä teen joitain varmuuskopioita joita tuo tietokone on ehdottanut siitä asti kun mä sen viime vuonna ostin. Ne varmuuskopiot on tuikitärkeitä jos jotain vikatilanteita sattuu, ja monikansallinen Fujitsu-Siemens korporaatio on ollut niinkin ystävällinen, että laittoi sen koneen mukana tulemaan kolme (3) kappaletta tyhjiä DVD-levyjä joihin niitä tärkeitä juttuja pitäisi ohjatun toiminnon avulla polttaa.

Mä voinkin vaan kysyä itseltäni sitä tämän annetun informaation valossa, että olisiko kannattanut ehkä tehdä ne kopiot jo aikaisemmin, niin tällaisia tilanteita ei ehkä syntyisi tai niistä päästäisiin eroon huomattavasti helpommin. Kyllä mä jopa itseasiassa tiedän että universumissa asiat ovat usein niin, että ongelmien ja ongelmatilanteiden lähteitä voidaan melko usein jäljittää sen ongelmista valittavan yksilön- eli tässä tapauksessa itseni harteille.

Joo, eli myönnetään tuon PC-probleeman olevan tod.näk. omaa syytäni. Sillä että posti hukkaa tuikitärkeät kirjeet tai että eräät heput ei vastaa sähköpostiin ei taas ole mun kanssani suoranaisesti mitään tekemistä. Että niinku jonkin verran pitää muidenkin nyt ottaa syytteitä niskoillensa.

.. Mainittavan arvoista on kai myös se että eilen lenkillä oli jotenkin aivan käsittämättömän turhautunut olo. Yhdessä vaiheessa muistan juosseeni erään lyhtypylvään alitse ja miettineeni, että miksi helvetissä mä juoksen jonkun lyhtypylvään alitse pitkin teitä ja katuja niin kuin joku hamsteri sellaisessa pyörässä: että joka päivä ihan sitä rituaalia varten mä jaksan nousta ylös ja mennä johonkin kellonaikaan tyhmät verkkarit päälläni juoksemaan sateeseen, lumeen, räntään, kylmään, kuumaan ja niin edelleen.

Sillä hetkellä mä tympäännyin lenkkeilyyn. Hetken jopa mietin sitäkin että pitäisikö lopettaa lenkkeily joksikin aikaa, ja löhötä sisällä jotakin muuta tehden. Toki sitten mä ajattelin että ei se kumminkaan toimisi, koska sitten ennen pitkää mä alkaisin olemaan aikalailla pahoillani siitä etten mä lenkkeile ja nimenomaan istun kotona tai teen jotain muuta.

Kahvikin maistui pahalta tänä aamuna. Vaihdan seuraavaksi sellaiseen englantilaiseen teehen kun Ahmad Tea, niin jospa vaihtelu vähän virkistäisi tai jotain.

No comments: