Monday, August 15, 2011

Vaikutelmia

Helsinki on kyllä hyvin omituinen kaupunki asua.

Kävelin tänään illalla lukuisien baarien, bussipysäkkien, kännisten ihmisten ja betonisten toimistotilojen vuoraamien katujen kupeessa. Ilta oli säätilaltaan melko seesteinen ja odotinkin sadetta. Sadetta ei koskaan tullut.

Katselin ihmisten asuntojen sisään ja yhdessäkin kämpässä toisessa kerroksessa "joku" oli vääntänyt seinälle taiteellisesti kirjaimilla lauseen "älä vaikuta liian harkitulta" tai jotain sinne päin. Siis mitä helvettiä ja miksi se näkyi niin selvästi ikkunasta kaduille?

Yhdessä vaiheessa joku vanhempi mieshenkilö eli juoppo makasi erään porttikongin ja ulko-oven vieressä oluttölkki kädessä ja selitteli jotain omiaan. Hän rikkoi törkeästi paratiisisaaresta saamaani illuusiota.

Eilen olin myös yöllä saaremme keskustassa. Silloin kävelin erään tässä aivan lähellä olevan tietyömaan ohitse, ja huomasin että joku farkkutakkinen jätkä makasi siellä erään työmaan pohjalla lenkkarit kohti taivasta. Ajattelin hetken että tässä saattoi hyvinkin lojua kuollut mies, sillä tyyppi oli ilmeisesti samalla kaatanut ison rautaisen suoja-aidan ja makasi sen päällä oudossa asennossa siellä kuopan pohjalla.

Hetken mietin että pitäisikö mennä katsomaan tyypin vointia. Päätin kuitenkin että kun kyseessä on ja oli Helsinki, niin antaisin jokaisten huolehtia ihan vaan omista asioistaan, sillä minun tuurillani tyyppi olisi kumminkin luullut että yritin ryöstää häntä humalatilasta johtuen ja saattanut käydä vielä päällekin jos vaan olisi ehtinyt. Tyyppi onneksi liikahti ja örisi jotain epämääräistä, joten annoin hänen olla ja jatkoi matkaani.

Tänään illalla ohitin erään bussin joka oli pysäköitynä erään baarin viereen. Kuljettaja seisoskeli bussin vieressä ja tämän paikan oli kai tarkoitus olla ko. bussin normaali aloitusreittikin, mutta kun kävelin kuskin ohitse hän sanoi minulle jotain kielellä jota en ymmärtänyt. Tilanne oli niin aavemainen että yhdessä vaiheessa en ollut edes varma että puhuiko hän minulle vai kuvittelinko vain hänen sanoneen jotain.

Teen useasti öisin pitkiä kävelyretkiä pitkin saaremme kuolleita katuja. On melko merkillistä kuinka paljon tyhjää toimistotilaa saarellamme on varattuna ja kuinka aavemaisilta tyhjät toimistorakennukset näyttävät illalla niiden ohitse kävellessä. Hienoja ulkomaalaisia firmojen nimiä valotauluineen välähtee ohitse ja rakennusten pääsisäänkäynneistä voi vaan nähdä sen kuinka sisällä valot palavat tyhjillä käytävillä.

Tällaiset harrastukset ovat vaarallisia. Olen pohtinut asiaa siltä kantilta että jossain kantakaupungissa, Sörnäisissä, Kalliossa puhumattakaan "itäpuolesta" niin en todellakaan uskaltaisi tällaista tehdä. Onhan näissä tietysti vaaransa täälläkin, mutta sanottakoon että vain koillisväylä ja päätie ovat minusta ne paikat jossa jotain omituista voisi sattuakin.

On mielenkiintoista aistia, nähdä ja kokea sitä urbaania rappiota aivan pääkaupunkimme kaduilla. Jossain määrin voisin jopa sanoa etten pelkää täällä yhtä paljon kuin Porvoon keskustaajamissa öisin, mutta ei tämäkään alue mitenkään erityisen turvallinen ole.

No comments: