Viimeiset 24 tuntia täällä on vain satanut. Koko viime yön sateli ja nyt sitten satelee edelleenkin.
Aika apeahan tuo maisema tuolla ulkosalla nyt on, mutta kaiketi sellaista se nyt vaan on kun täälläpäin ei osata päättää että onko nyt meneillään edelleen syksy, alkutalvi vaiko joku kolmas täysin tuntematon vuodenaika. Tavallaan sitä kyllä jopa toivoisi että tulisi vähän kylmemmät ilmat, niin ainakin tuo sateen tihkuttaminen saattaisi ehkä loppua.
Katselin tuossa että vielä tarvittaisiin noin nelisenkymmentä postausta tälle vuodelle että se maaginen tuhannen postauksen raja tulisi vihdoinkin täällä täyteen. Se olisi aika kiva juttu, mutta neljäkymmentä postausta kun heittää täällä noin puolentoista kuukauden sisään, niin se voi kyllä tuntua kaikista ennakko-odotuksistakin huolimatta hiukkasen ylivoimaiselta.
Yritin viime yönä pelailla pitkästä aikaa tuolla Playstation 2-konsolilla, mikä tuolla on keräillyt pölyä jo jonkin aikaa. Havaitsin kuitenkin että tuo telkkarini, joka sekin on keräillyt pölyä lähinnä jo hyvinkin pitkään ei suostunut välittämään kuvaa vaikka äänet kyllä kuuluivat. Television SCART-liitäntää sormeilemalla sain sen kuitenkin toimimaan, joten pelasin joitakin hetkiä uutta suosikkipeliäni, nimittäin Rainbow Islandsia.
En muista että olenko koskaan kertonut täällä blogissa tuosta pelistä, mutta siinä kuitenkin sellainen pullea poika tasohyppelee ties minne eri tasoille samalla ampuen sateenkaaria ja pomppien eteenpäin niitä hyväksikäyttäen. Totta kai tasoilla löytyy myös erinäisiä vihollisia, joita voi ampua sitten noilla sateenkaarilla ihan mielensä mukaan jos huvittaa.
Tuo peli on kuitenkin sen verran retro että se on aika vaikea. Tasoja siinä on ihan kiitettävästi, mutta olen päässyt siinä vain oikeastaan kolmannen saaren loppuvastukselle, joka on valtavaa kokoluokkaa edustava leijuva vampyyri. Helvetin vaikea tyyppihän tuokin on vaikka olen ennen tuota kreiviä nitistänyt jo pulskan ampiaisen sekä hymyilevän helikopterin, joka periaatteessa naama ihan peruslukemilla laski päälleni pommeja joita piti sitten väistellä mielellään.
En oikeastaan tajua että miksi Rainbow Islandissa kaiken pitää olla läskiä. Miksi tuo pelaajahahmo on hieman pulska poika? Miksi sen mehiläisen vai mikä olikaan piti olla pulska? Onko "lihavuus" sinänsä Japanilaisten mielestä jotenkin söpöä? Sanoisin että kenties se sitä on, sillä olen kerran jutellut erään nuoren naisen kanssa, jonka mielestä lihava siili oli mukamas jotenkin söpö eläin. Kenties näin onkin, mutta toisinaan nuo Japanilaiset pelit kyllä hämmentävät minua aikalailla ulosantinsa perusteella.
No joo, sitten muuten kanssa luin tuossa tätä meidän paikallislehteämme, eli Varttia. Siinä kerrottiin että Sipoo ei kuulemma halua olla enää Porvoon seutukunta, vaan se haluaa nyt olla nimenomaan Helsingin seutukunta- eli toisin sanoen WTF!? Nyt sitten Helsinkiläisten seura yhtäkkiä kelpaakin, kun ensin itkettiin jostain Itäsalmen liitoksesta ja sitten sen Sipoon Ryöstö-teoksen jälkimainingeissa Helsinki oli suurinpiirtein imperialistisen riistovaltion perikuva!?
Aina ei oikein ymmärrä?
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment