Huomenna olisi sitten viimeinen työpäivä tältä erää ennen kuin pamautan itseni jälleen Skandinaavisen rappiokulttuurin pariin.
Tänään oli mukavan lämmin päivä, mutta totta puhuen olen vähän väsynyt roikkumaan noissa hommissa jo nyt. Ympäristön vaihto toiseen tekee hyvää siinä määrin kun "ympäristön vaihtaminen" nyt mitenkään tuo mitään erilaisuutta.
Minä menen nimittäin aina tuonne ihan vaan samasta syystä kuin muut suomalaiset menevät vaikkapa Viroon- pitämään hauskaa. Minulle "pohjoismaiden Beirutiksi" kutsuttu paikkakunta on tosiaan vain huvittelua varten pyhitetty mesta, eikä sillä ole oikeasti mitään muuta funktiota. Tai no, siellä nyt asuu muutama sukulainen.
Eipä silti, onhan tuolla käyminen ruvennut muodostumaan kenties vähän liiankin rutiininomaiseksi tekemiseksikin. Minusta tuntuu että siinä vaiheessa kun menee mukamas toiseen maahan virkistäytymistarkoituksessa ja heti päästyään sen maan kamaralle kaikki tuntuu älyttömän tavanomaiselta, eli rutiinilta monin tavoin niin olisi kenties syytä alkaa harkita maisemankin vaihtamista kokonaan toiseen. Eipä silti, onhan tuolla ihan mukavaa käydä ja muuta, mutta edelleen tuntuu jotenkin kovin normaalilta sinne meneminen ja se takavuosien hohto tuosta kaikesta on kadonnut jo aikoja sitten.
Näin niin kuin muuten niin tuli parisen päivää sitten katseltua eräs Korealainen leffa. Sen nimi oli I'm a Cyborg, but that's OK. Sehän oli myös ihan OK-tason leffakin, sekoittaen periaatteessa romanttista komediaa ja ihan muuten vaan komediaa. Se loppu nyt oli vähän omalaatuinen, mutta niin oli kyllä kokonaisuudessaan se leffakin- että eipä sen suhteen. Hyvä se kuitenkin oli myös.
Nyt vielä huomenna kun jaksaa sotata eteenpäin..
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment