Olen pitänyt kirjoittelemisesta taas hiukan vapaata, sillä minulla on ollut jo pitkään sellainen tunne tämän blogin suhteen että tarvitsisin jotakin konkreettista sanottavaa. Viime aikoina postaukset ovat keskittyneet vain sorretun oikeuksien puolustamiseen ja yleiseen paskanjauhantaan. Nämä asiat ovat oikeastaan minun kohdallani yksi ja sama asia, totta puhuen.
No, ei minulla oikeastaan ole nytkään mitään sen kummempaa asiaa. Olen pohtinut että voisi oikeastaan aloittaa jonkinlaisen ajankohtaisten uutisten kommentoimiseen keskittyvän sarjan tässä blogissa, niin siten ei ainakaan sitten olisi kyseessä liian yksipuolinen tarjonta. Jos vaikkapa muutamaa uutista pohtisi vähän laajemminkin erinäisistä lähteistä per päivä, niin siitähän suorastaan saisi asiallista sisältöä jos joksikin aikaa. Näinpä saatan siis tehdä.
Mutta, palataanpa jälleen tämän blogin lempiaiheeseen, nimittäin minuun. Tuossa muutama päivä sitten todistin erään tapahtuman, joka aikalailla avasi silmiäni entisestään liittyen anonymiteettiin. Netissähän anonymiteetti on mitä olennaisin osa tällaistakin ns. "nettikirjoittelua", sillä sen turvin jokainen meistä voi kirjoittaa ja kertoa lähes minkälaisista aiheista. Anonymiteetin turvin suurin osa meistä elää ja kanssakäy internetissä. Anonyymiys sinänsä on tärkeä itseisarvo jokaiselle täällä, sillä ilman sitä internetin sisältö ei tosiaankaan - näin ainakin väitän - olisi sitä mitä se on nyt. Eikä myöskään ihmisten väliset suhteet Internetissä olisi entisellään mikäli meillä ei olisi anonymiteettiä.
Tämä seuraamani tapahtuma josta aiemmin kerroin liittyi juuri tähän aiheeseen. Tavallaan se oli positiivinen ja tavallaan taas negatiivinen asia omalla tavallaan. Itse pidin sitä positiivisena, mutta varmasti osa olisi nähnyt asian negatiivisena. Näen kuitenkin itse siinä eräänlaisen opetuksen.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment