Tyylisuuntien vaihtoja

Kävin parturissa. Hiustyylistä tuli ehkä kuitenkin kaikesta huolimatta vähän liian lyhyt tai sanotaanko että lyhyehkö, mutta toivon mukaan hiukset kasvavat takaisin pikavauhtia tai jotain.

Syy miksi en oikein viitsisi enää pitää kovin lyhyitä hiuksia on oikeastaan se että armeijassa kun joutui olemaan vuodenkin päivät ja siellä hiustyylit olivat kovin yksipuolisia, niin sitä alkoi hiljalleen tajuamaan että moisen pakkokokemuksen jäljiltä olisi kai parasta pitää hieman pitempiä hiuksia jotta voisi nauttia vähän pitemmistä hiuksista sitten ainakin joskus tunnetasolla kun niitä ei välttämättä vanhana papparaisena enää ole. En siis voisi tosiaan kuvitella koskaan olevani kalju ainakaan ja nytkin tämä lyhyehkö tyyli kyllä vähän tuntuu alastomalta. Toivottavasti hiukset kasvavat takaisin nopeasti.

Muuten niin kylmä sää on jossain määrin jatkunut. Luin myös päivähoroskooppeja ja eräälle minun edustamalleni merkille povattiin muistaakseni jotain sellaista että "eräs ystäväsi on unohtanut terveen itsekritiikin, joten nyt saatkin seurata vaivaantuneena vierestä sitä minkälaisiin tilanteisiin hän sen johdosta joutuukaan". Tuo tuntuu kyllä jotenkin sellaiselta joka voisi nimenomaan iskeytyä minun kohdalleni, sillä noissa lauseissa oli kyllä kieltämättä jotain sellaista jonka minäkin voisin melkeinpä näiltä puitteilta allekirjoittaa. Toisaalta taasen voi myös olla mahdollista että alan olemaan jonkun tuollaisen hömpötyksen ja humpuukin vietävissä, eli kenties minunkin tulisi opetella se terve lähdekritiikki ennen kuin alan etsimään jotakuta tuohon kuvaelmaan sopivaa tuttuani kiilto silmissä.

Katsoin muuten eilen pitkästä aikaa televisiotakin. Se on aika harvinaista, mutta eteeni sattui Sub-TV:n kautta Simpsonit. Ne olivat näitä aika uusia jaksoja, kun kerran Springfieldiin oli tullut Idols-kisat ja Homer valmensi Lisaa sinne esiintymään. Kuitenkin Homerin valmennus osoittautui liian kontrolloivaksi ja ylilyöväksi, joten Lisa sanoi isänsä irti siitä pestistä. Kaikkea muutakin tapahtui, mutta se tuskin kiinnostaa teitä sen enempää kuin minuakaan enää kahtatoista tuntia myöhemmin.