Päivän huoneentauluun ikuisesti somistettu mietelause, joka ei tosin ole omaa käsialaani:
"Naiset on vähän niin kuin parkkipaikkoja, sillä parhaimmat on aina viety ja jäljellä olevat on usein vammaisille."
Anteeksi että tuli tällainen purkaus, mutta tänään sai senkin taas todeta melko konkreettisesti kuinka tuo lause pitää aivan liian hyvin paikkaansa. Ikävää huomata että arvioni meni juuri tämän mietelauseen osalta pieleen ja mielentilojani voisi kaiketi kuvata seuraavalla hymiöllä: >:(
Päivät ovat olleet kylmiä ja aamun sekä illan rajat ovat alkaneet jälleen hämärtymään noin niin kuin valoisuudeltaankin. Viime päivinä olen nukkunut vain noin viisi tuntia päivittäin ja aloittanut hiljalleen uudelleen kahvin juomisen pienissä määrissä. Pohdiskelin myös sitä että pitääkö lauseke "voit löytää sen oikean mitä arvaamattomimmasta paikasta" paikkaansa, ja totesin että kenties jossain määrin ja joidenkin kohdalta. Olisin vähän toivonut että ennen pitkää näin kävisi minullekin, mutta suoraan sanottuna tieni taitaa olla se että päädyn jonkun pubiruusun&YH-äidin taustaa omaavan harvahampaisen kanssa vielä yhteen, sillä tyylikkäitä tai ylipäätään mukavia naisia ei vain näytä minun elämässäni pyörivän. Yhyy.
Mutta joo, sitähän saa mitä tilaa.
Onneksi huomenna on torstai. Visiitit Helsingin puolelle jatkuvat vielä oikeastaan seuraavan viikonkin puolelle keskiviikkoon asti, eli kirjoitustahti tulee olemaan vähän hitaampi vaikka olen yllättynyt että olen jaksanut näitäkin juttuja kirjoittaa ylös tässä vaiheessa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment