Kauppa käy -

Siitä onkin taas hieman aikaa kun viimeksi tänne kirjoittelin.

Enkä oikeastaan näe siinä mitään pahaa sillä sitähän varten tämä on. Tänne kirjoitetaan silloin kun ehtii ja sen katsotaan olevan mieluisaa. Useimmiten pakolla rakennetut Blogi-postaukset ovat niitä kaikista ideaköyhimpiä eikä niitä sepustuksia jaksa aina edes lukea.

Mutta nyt kuitenkin kuulumisiin. Viime aikoina ei ole oikein riittänyt juurikaan sitä aikaa blogin ylläpitoon sillä koulu lähes ainoastaan on vienyt aikaa niin paljon minunkin elämästäni. Kuitenkin jossain vaiheessa tämäkin hellittää ja sen jälkeen , kuten olen läheisilleni luvannutkin , niin saatan tavalla tai toisella pistää elämän hieman risaiseksi. Myös ihanaisen tyttöystäväni kanssa on tullut tehtyä vaikka mitä joten aikaa on siihenkin huvennut. Ja harvinaisen hyvä niin.

Olen myös aloittanut nk. "sotaleikkivarustukseni" radikaalin vähentämisen. Vähentäminen on tapahtunut nettihuutokaupan välityksellä jossa , kumma kyllä , suurin osa siitä on jo saatu myytyä ihan kunnollisilla hinnoillakin. Olen nimittäin tullut siihen tulokseen näiden muutamien kuukausien aikana että on täysin hyödytöntä pitää yllä helvetinmoista määrää kamaa jolla ei kuitenkaan sitten välttämättä tee mitään. Olen vihdoinkin hyväksynyt sen tosiasian että talostani löytyvillä varusteilla ei tarvitse varustaa komppaniallista miehiä. Nyt aionkin siis nojata määrän sijasta tiukkaan laatuun ja niinpä nämä varustekohtaiset reformit tulevat jatkumaan niin kauan kunnes lähes kaikki tarpeeton saadaan myytyä.

No mitenkäs se syysloma ? Niin , taidan kuulua niihin muutamiin onnellisiin joilla vielä tänä vuonna sellainenkin on. No , koko lomahan meni tyttöystävän kanssa ja kaikenlaista kivaahan sitä tuli tehtyä. Rakkaani oli käväissyt sitä ennen Kuusamossa jost löytyi mm. petoeläinkeskus ja todella laadukkaita hotellihuoneita halpaan hintaan. Sielläpäin naiset , nimittäin nuo Lappalaisnaiset, olivat omanneet harvinaisen paksut kulmakarvat ja jopa viiksiä muistuttavaa poskiparroitusta. Pidän tätä kovinkin pelottavana.

Kuusamossa ruokakin oli ollut yksipuolista. Lokaalissa "Supermarketissa" (tai sen tapaisessa) oli myyty vain kahdenlaista ruokalajiketta jotka molemmat sisälsivät poroa. Tämä ei ehkä tullut yllätyksenä monille teistä mutta minulle se ainakin selvittää enemmän kuin tarpeeksi juurikin paikallisten naisihmisten naamakarvoistuksen alkuperän. Yksipuolinen ravinto nostaa väkisinkin pintaan vanhan sananlaskun siitä miten ihminen on sitä mitä syö.

Nyt minä lähden kuitenkin istumaan vähäksi aikaa koulun penkille sillä viimeiset kolme tuntia olen vain nk. "haahuillut" ympäriinsä sen johdosta että henkilön jonka piti opettaa meille Ruotsia on vallannut omituinen tarve olla jossakin muualla kuin työpaikallaan tähän aikaan päivästä. Lupaan taas kirjoittaa kunhan ehdin ja sanottavaa löytyy.