Finding a way to get around the problem

Kello tulee 11:10 ja olen vielä kotona. Syy siihen on se että tänään ei ole oikein nk. "napannut" mikään.

Eilen oli tavallaan hyvä päivä sillä sain tietää vihdoinkin että miten WinMX:n sai toimimaan. Kyseinen "peer-to-peer" - network suljettiin muutama kuukausi sitten kun Amerikan päässä joku oli huomannut useiden vuosien jälkeen että siellähän kulki nk. "laitonta musiikkia" kaiken muunkin ohella.

Olin kovinkin surullinen saatuani tietää että imperialistinen sortovalta oli onnistunut viemään tämänkin ylellisyyden pois elämästäni. Tai oikeastaan välttämättömyyshän tämä oli elämän ylläpitämiseksi. No kuitenkin , vähän aikaa ajelehdin murheen alhoissa kunnes päätin selvittää että mitä oikeastaan olikaan tapahtunut koko WinMX:lle. Siirryin eri keskustelupalstoista toiseen ja selvisi että todellakin WinMX:ää ei enää ollut entisessä muodossaan. Kuitenkin nk. "WinMX-group" - ryhmä oli saanut aikaiseksi jonkinlaisen version WinMX:stä jolla kykenisi pääsemään takaisin tuohon ohjelmaan patchin avulla. Latasin kyseisen ohjelman (myös pätsin) ja siitähän se sitten lähti. Elämäni oli palannut takaisin entisiin uomiinsa.

Mitä koko WinMX:n sulkemispäätökselle tulee , voin vain todeta sen olleen todella paskamainen temppu. Juttelin tyttöystäväni kanssa asiasta muutama päivä sitten ja kyseinen neiti kertoi että erään bändin nimeltämainitsematon CD-levy maksoi 18,90 (!) hänen ostettuaan sen. Onneksi kuitenkin tällä kertaa oli käynyt niin että kyseinen levy oli sisältänyt lähes ainoastaan hyviksi luokiteltavia kappaleita.

Uutinen ei ole niinkään mikään yllätys siinä mielessä että hinnat tälle kamalle ovat aina olleet todella sikamaiset. Alan vihdoinkin tajuta että minkämoisen suuruisia voittoja ne bändit vetelevät jo muutamien satojen levyjen myynnistä. Ja asiaa pahentaa vielä sekin että 18,90 hinnan saavat myös sellaisten artistien levyt jotka ovat täynnä lähinnä rankkaa uudelleenlämmittelyä ja remiksejä.