Unforgivable-

Osallistuin yhden putiikin asiakaskyselytempaukseen. Luonnollisestikaan en voittanut mitään, vaan tapani mukaan kolme tai neljä muuta heppua voittivat lahjakortit.

No, minulla ei kyllä sitten koskaan ole ollut mitään arpaonnea. Muistan ala-asteella oli kerran sellaiset todella hauskat myyjäiset, jossa huomattavasti minun asemani helpottamiseksi kaikilla arvoilla voitti jotain. Itse voitin sillä kerralla jotain hengellisiä lauluja sisältävän CD:n ja eräällä kerralla sain valkoisen muovipurkin eräässä toisessa yhteydessä.

Sukulaiseni ovat jostain kumman syystä olleet aina hyviä arpaonnessakin. Eräs lähisukulaiseni voittaa aina enemmän tai vähemmän tavalla jos toisella osallistuipa hän mihin tahansa arpajais- tai uhkapelimuotoiseen juttuun. Toki hän tekee niin harvoin, mutta silloin kun arpajaisonnea vaaditaan niin hän tuntuu harvoin olevan altavastaajan asemassa.

Tänään ajoin muuten partani. Sikäli tapahtui ikävä onnettomuus, että onnistuin nirhaamaan itseäni korvaan sillä parranajovälineellä. Minulla on itseasiassa tavallisia kertakäyttöhöyliä, Samsungin parranajokone sekä vanha bravuuri Mach-3. Viime aikoina olen ryhtynyt käyttämään tuota Machia.

Korvanlehdestä tuli jonkin verran verta. Itseasiassa olen huomannut sellaisen ikävän asian itsessäni, että tuntuu siltä kun kaikki haavaumat sun muut eivät umpeutuisi kovinkaan helpolla vaan ne syytävät verta ympäriinsä niin helvetisti että se on suorastaan todella noloa. En ole varma että johtuuko tämä haavojen luonteesta (viiltohaavojen itseasiassa aiheuttaen kuulemma suuremman verenpurkauman) vaiko siitä että minun vereni ei yksinkertaisesti kovinkaan helposti hyydy, vaikka sen pitäisi.

Inhottaa ajatella verta ja hyytymättömiä haavoja. Puhutaan jostain muusta.

Tänään luin horoskooppini. Siinä kerrottiin että tänään minua kuulemma kadehtii joku lähipiiristäni, enkä suoraan sanottuna keksisi sieltä ketään joka ihan niin huolella voisi ihan aidon perustellusti niin tehdä. Toivottavasti hän ei kuitenkaan kadehdi minua pahalla tavalla, jos nyt sellaista termiä voi kadehtimisesta käyttää.

Löysin tänään erään vanhan lukioaikoina muistaakseni synttäri- tai joululahjaksi saamani Donnayn urheilukassin. Se oli ryttääntyneenä erään kaapin perälle ja ilmeisesti joskus se oli ollut mukana jollain matkallakin, nimittäin siinä oli yhä(!) kiinni joku (helvetin) vanha Finnairin "OFFICAL AIRLINE OF PLÄÄPLÄÄ"-mainoksin präntätty osoitelappu.

Olipa noloa löytää tuo kassi. En enää edes muistanut sen olemassaoloa. Pistin sen pesukoneeseen, sillä sitä voisi ehkä käyttää koska ehjähän se kumminkin onneksi oli.

Viime aikoina on ruvennut tekemään mieli kaikenlaisa roskaruokia ennä muita niiden käyttöön liittyviä paheita. Kai se johtuu siitä että luin eräänä päivänä sellaisen illustroidun artikkelin siitä mitä nuorten tai aikuistenkin pitäisi ja ei pitäisi nauttia päivittäin jotta ravinto olisi kelvollista, ravitsevaa ja muutenkin mukavaa kaikille osapuolille. Siinä kerrottiin että kahvia ei saisi oikeastaan nauttia kuin ehkä kerran päivässä sekä mehuakin sai juoda vain yhden lasillisen päivässä.

No jaa, en oikein tiedä että mitä tuosta kahvista sanoisi. Onkohan se nyt sitten mukamas niin helvetin vaarallista, sillä itse olen jopa "rajoittanut" sen juomista noin kolmeen kuppiin päivässä. Nykyisin myös saattaa mennä päivä tai pari ennen kuin juon seuraavat kupit, joten katkonaisuuttahan siihenkin tulee.

Lenkillä oli muuten tänään aivan hemmetin kylmä alkuyöstä. Hengitys höyrysi ilman kylmyydestä johtuen ja rupesin kaipaamaan pipoa pääni suojaksi. Tuli mieleen kunnon flashbackit viime vuoden lopputalvesta ja tämän vuoden alkukesästä.