Haittavaikutus

There was a firefight.

Porvoon McDonaldsin pihassa ammuttiin kolme ihmistä oikeastaan melko merkityksettömästä mutta varsin yleisestä syytä muutamia kuukausia sitten. Jenkkiläinen avoauto peittyi valkoisen nahkasisustuksensa osalta vereen vain hetkellisen mielijohteen johdosta.

Useita laukauksia. Paniikkia ja huutoja. Hetken päästä poliisiautojen sireeneitä ja takaa-ajoja Porvoon moottoritiellä.

People are afraid to merge on the highways of Porvoo.

Mielenkiintoista löytää itsensä tuon rikospaikan pihalta. Toki tämänhetkinen tilanne ei juurikaan eroa jokapäiväisestä tilanteesta, eli kaikki on palannut "business as usual"-tilaan tämänkin osalta.

Oikeastaan mikään ei enää indikoi sitä että siellä olisi koskaan ketään ammuttu. Ihmisiä tulee ja menee. Satun jopa tietämään että muutama työntekijä on eronnut tuosta ravintolasta ja sen palveluksesta. En ihmettele yhtään.

Minun täytyi nähdä tämä paikka. Päivä oli oikeastaan melko lämmin tänään, mutta eniten minua kai on mietityttänyt se miten nopeasti katastrofaalisetkin tilanteet kykenevät palaamaan takaisin normaaliinkin tilaan ja sellaiseen kohtaan jossa mikään ei ole koskaan ole ollut näennäisesti vikana.

Oikeastaan paikalla on vielä muutamia muistokynttilöiden jäännöksiäkin eräässä paikassa.

Minun piti kirjoittaa tästä vielä hiukan lisääkin, mutta nyt tämä Bloggeri kusi tuon jotenkin ja heitti minut ulos. Vitun helvetti.

Noh, siirrytään seuraavaan aiheeseen:

Katselin kotona sellaisen Korealaisen elokuvan kuin "Coast Guard", tai alkuperäisesti vaan Hae anseon. Minulle jopa suositeltiin sitä, mutta en oikeastaan pitänyt siitä.

Juoni oli yksinkertaisuudessaan se että sotilas ampui jonkun pariskunnan miehen kun he harjoittivat rakkauden lihallisia iloja jonkun rajavyöhykkeen vieressä. Sitten se sotilas sekosi tapahtuneesta niin kuin se nainenkin joka iskusta selvisi. Loppu elokuvasta koostui siitä kun seurattiin milloin sen sotilaan sekoiluja ja milloin sen tytön epämääräisyyksiä. Eipä tosiaan ollut kummoinen, vaikka "Asian cinema" onkin suuri suosikkini.

Eräs toinen tosi hyvä Korealainen elokuva on muuten tuo I'm a Cyborg, but that's OK. Se kannattaa katsoa kun se vähän niin kuin komedia. Tätä ei kannata katsoa, sillä se on kai aika keskinkertainen.