Same old

Mahtava uni viime yöltä. Nämä on pakko kirjoittaa ylös lähes verekseltään, sillä muussa tapauksessa ne sitten unohtuvat täydellisesti.

Ajan Helsingissä raitiovaunulla ja jostain syystä menen sisään väärästä ovesta. Kuljettaja on lyhythiuksinen nainen, joka tulee henkilökohtaisesti tarkistamaan jokaisen matkustajan lipun. Kun hän huomaa että minulla ei ole lippua, hän vihaisesti sakottaa minua kolmenkymmenenkuuden euron suuruisella sakolla. Yritän selittää että en saanut missään vaiheessa tilaisuutta ostaakaan lippua mutta nainen ei kuuntele vaan väittää että minulla on lompakossa kuulemma piilotettuna Helsingin sisäisen liikenteen kuukausikortti. Hetken riitelen hänen kanssaan, jonka jälkeen hän poistuu raitiovaunun takaosaan ja jotenkin ilmeisesti aistin että hän aikoo soittaa poliisit. Pinkaisen välittömästi pakoon raitiovaunusta ja hölkkään pitkin Helsingin keskustaa. Nopeasti vastaani tulee miehen ja naisen muodostama poliisipartio sinisissä haalareissaan, jotka ohitan puolijuosten. Juoksen jonkinlaisen tavaratalon sisään ja siellä rullaportaita ylös. Samassa tuo poliisipartio on jo perässäni ja tajuan että jos pakenen vielä entisestään, niin kiinniottoni tulee olemaan jostain syystä väkivaltaisempi.

Samassa kun käännyn ympäri rullaportaiden yläpäässä alhaalla sijaitsevaa poliisipartiota kohti, toinen poliiseista vetää esiin teleskooppipatukan ja odottaa sen kanssa uhkaavannäköisenä portaikon alapäässä. Tajuan että olen aikalailla umpikujassa, joten nostan käteni ylös ja huudan poliisille törkeyksiä siitä että hän uhkaa minua teleskooppipatukallaan vaikka en ole käyttäytynyt mitenkään väkivaltaisesti häntä kohtaan. Poliisi kuitenkin kuittaa minulle että "höhöhöh, aattelin että jätkä rupee vielä väkivaltaiseksi tossa", ja heti kun laskeudun rullaportaita niin hän ja hänen parinsa kaatavat minut maahan ja pääni kolahtaa lattiaan. Kiroilen vieläkin.

Sitten uneni jatkuu siten että seison keskellä Helsingin keskustaa iso sakkolappu taskussani. Selkeästi olen ottanut jonkin verran osumaa, mutta kykenen kävelemään hiukan eteenpäin ja huomaan edessäni seisoskelevan polkupyöräpoliisin. Menen avautumaan hänelle siitä että minuun on käytetty liiallista väkivaltaa pidätystilanteessa, jonka jälkeen poliisi hymyilee minulle vaitonaisesti ja toteaa että asiaa on aika vaikea todistaa. Tämän jälkeen hän omituisesti tutkii kasvojani puristellen leukaani erinäisten haavojen ja ruhjeiden toteamiseksi. Sitten seuraa jonkinlainen takauma, jossa selitän yksityiskohtaisesti pidätystilannettani tälle poliisille.

Heräsin onneksi tuossa vaiheessa. Uni oli aivan helvetin surrealistinen jälleen kerran, mutta pakkohan sitä on todeta että "can't have it any other way". Yritin kovasti keksiä jonkinlaista selitystä tälle unelle, sillä yleensä kykenen jopa jäsentämään jonkinlaisen pikaisen, vaikkakin ihan rationaalisen selityksen sille unen aiheelle pikaisesti sen näkemisen jälkeenkin. Väittäisin että tämän unen poliisiteema varmasti johtui siitä että katselin vähän aikaa ennen nukkumaan menemistä tuota Maniac Cop -nimistä leffaa, jossa esiintyy todellakin aika ikäviä asenteita omaava murhaajapoliisi. Tämän tällaisen jälkeen tuskinkaan siis kannattaa ihmetellä että miksi tulee nähtyä tällaisia unia. Myös hyvin vilkas mielikuvitus auttaa asiaa negatiivisessa mielessä.