"Mutta pitäähän nyt miehellä kalsareita olla"

Heräilin tuossa kymmenen aikoihin aamusta puhelimen ärsyttävään pirinään. Tuntematon numero ehdottomasti halusi minuun kontaktia, joka sinänsä jo vitutti ajatuksena.

Vastoin tapojani vastasin ja sieltähän alettiin sitten suoltamaan sitä tyypillistä suoramarkkinointipaskaa aivan välittömästi. Jotain vitun kalsareita kauppasivat jälleen, mutta olin vielä niin unen ja absoluuttisen todellisuuden välissä etten jaksanut kuin öristä sinne luuriin että "joo, ei nyt mitään sellasia taaskaan, ei ei..", johon sitten tuon suoramarkkinointijätkä luki varmaan suoraan paperista todella ärsyttävällä tavalla pseudovastauksena- tai ehkä enemmänkin toteamuksena että "NO MUTTA PITÄÄHÄN MIEHELLÄ KALSAREITA OLLA-" jonka jälkeen välittömästi suljin puhelimen. Hetkellisesti mietin että olisiko pitänyt kuitata äijälle takaisin että "mä voin mennä ostamaan kalsareita kaupasta jos haluan ja tsäänssit on suuret että ne on mulla kotonani suojaamassa perhekalleuksia nopeammin kun ne sun vitun Ahvenanmaalais-kusetuskalsarit, saatanan Kölvi". Noh, onneksi en viitsinyt laukaista mitään tuollaista puhelimeen ihan Jees-miehen asenteeni mukaisesti, mutta mieli kyllä teki varsinkin kun ne taisivat pitkällisen hiljaisuuden jäljiltä taas ryhtyä vainoamaan minua alkaen eilisestä illasta. Noh, nytpä en ainakaan vastaa enää taaskaan puhelimeen, ellen tasan tiedä että kuka sieltä oikein soittelee.