Eräs perjantai tapahtumien osalta-

No onpahan taas tapahtunut asioita puoleen jos toiseenkin viimeisten 24 tunnin aikana.

Ihan ensiksi on tietysti mainittava että valtavat mittasuhteet saavuttanut eeppinen rauhansopimus erään varsin perinteikkään tahon kanssa on solmittu. Oikein hyvä että saatiin asiat kuntoon siinä mittakaavassa ettei minkäänlaista häiritsevää ole enää välillämme puhumattakaan "pahasta verestä". Tämä on nyt selkeästi se edistysaskel joka toivon mukaan ainakin toisi lisää samankaltaisia kehityskulkuja kenties muidenkin tahojen kanssa, vaikka pahasti pelkäänkin että tämä tällainen on vähän liiankin harvinaista herkkua.

Muuten niin ennen kuin voin jutella lauantaista niin on kai aloitettava perjantaisen aamun tapahtumista.

Heräsin joskus neljän aikoihin sillä en saanut unta kuin vain parin tunnin ajalta. Katselin televisiota ja sattumalta päädyin seuraamaan Ruotsinkielisiä aamuohjelmia, jossa oli vieraana tämä Muhammed-pilapiirtäjä Lars Vilks. En jaksanut katsella hänen haastatteluaan loppuun, joten käännin kanavan MTV:lle- eli siis sille musiikkikanavalle eikä suinkaan suomalaiselle "Maikkarille".

Seurasin aamun musiikkivideotarjontaa jonkin aikaa. Eräs biisi joka jäi mieleen oli Sean Paulin joku uusin, josta en suinkaan lopulta pitänyt sitten kumminkaan. Pakko kuitenkin hehkuttaa sitä että Sean Paulilla on yksi hyvä cover-biisi duettona jonkun toisen latinalaiskaunottaren kanssa kappaleesta "Still in Love with You". Se on hyvä biisi ja erityisesti se on hyvä kesäbiisi. Toivon myöskin että tuo biisin nimi meni oikein, nimittäin en satavarmana pidä sitä ettäkö muistaisin enää tuota biisin nimeä täysin oikein.

Katselin sitten musiikkivideoita parisen tuntia tai jotain. Tämän jälkeen menin keittiöön aikeissani juoda hieman appelsiinimehua, kun satuin katsahtaman keittiön ikkunasta ulos. Huomasin siinä sitten kuultavassa aamuauringossa että siellä ulkosalla makasi keskellä katua joku tyyppi. Hetken katselin siinä jännittyneenä että oliko hän kuollut, tajuton vai ihan leikillään siinä makoili. Välillä se kuitenkin siinä sätki, joten epäilin hetken sairaskohtausta syyksi. Hain kuitenkin kiikarit jotta pystyin tsiigailemaan tuota mystistä makoilijaa hieman tarkemmin.

Kiikareiden lävitse varmistui se asia mitä olin jo hiukan epäillytkin: kyseessä oli tosiaan ns. "paheksuttavaan ainekseen" kuuluva henkilö. Kotoisesti voidaan siis ilmaista hänen olleen Spurgu, ja sitähän tuo tyyppi varmasti kaikessa yksinkertaisuudessaan todella olikin. Hupaisana yksityiskohtana tällä miehellä oli päällään sinivalkoinen Everlast-verkkaritakki, joka maksaa vähän lähteestä riippuen 500-600 kruunua. Voidaan siis hyvällä syyllä väittää että täällä puliukotkin pukeutuvat fiinisti verrattuna kotipuoleen.

No kuitenkin tämän Spurgun vaakatasollinen olemassaolo jatkui kaikesta huolimatta. Hän makasi keskellä maata aina välillä hieman käsiään huitoen ja nytkähdellen. Tasaisin väliajoin joku ohikulkija näki että mies makasi kadulla, mutta kukaan ei sitten sen pahemmin kiinnittänyt huomiota hänen tilaansa huomattuaan että "han vara bara full", kuten täällä asia ilmaistaisiin. Mietin hetken itsekin että jospa menisin kysäisemään häneltä että "är du bara fullt, eller?" niin kuin ihan ystävälliseen sävyyn, mutta jäipä onneksi tekemättä.

Koska muutakaan tekemistä ei ollut niin päädyin kiikaroimaan tuota makailevaa Spurgua joksikin toviksi. Siinä hänen liikkeitään seuratessani mieleeni juolahti alati se teoria siitä kuinka tosi moni noista puliukoista ja laitapuolenkin kulkijoista on aivan hyvällä syyllä ylpeä ja jopa ajoittain egoistinen. Erityisesti kotona suomessa olen törmännyt useampaankin puliukkoon, jotka ovat vartavasten olleet kännissä meluavia ja sekoilevia yksilöitä ihan vaan sen takia että joku kiinnittäisi heihin huomiota. Samaan tapaan he myös asemastaankin huolimatta tai ehkä siitä johtuen säilyttävät tietyn ylpeyden, kuten eräs sukulaiseni kertoi männävuosien kohtaamisestaan erään spurgun kanssa joka määräili sairaalassa ollessaan sen henkilökuntaa ja tunsi että hänen ihmisarvonsa ei mm. sietänyt yhteismajoitusta muiden potilaiden kanssa samoissa isoissa huoneissa. Kaikkihan eivät tietenkään ole heistä tällaisia, mutta minulle on aikoinani hiukan nuorempana huudeltu yhtä sun toista etovaa näiden tällaisten ainesten toimesta tehokkaasti samalla tukahduttaen auttamishaluni sympatian ohella heitä kohtaan.

Uskon pohjimmiltaan että tässäkin tempussa oli kyse puhtaasta egoismista. Tuo mies halusi huomiota ja päätti ilmaantua muuten ihan rauhalliselle asuinalueelle makailemaan maahan jotta joku kiinnittäisi häneen huomiota. Tällä tavalla hän saisi niin henkisesti kuin kenties fyysisestikin kontaktia johonkuhun, sillä ennen pitkää se viinapullo ei kuitenkaan olisi ihan niin sosiaalinen kumppani oman ystäväpiirin alati vähentyessä erinäisistä syistä. Minun kokemustani perusteella tällainen on kuitenkin periaatteessa täällä harvinaista verrattuna suomeen, jossa kaikki etovat kännikalat haluavat aina jotenkin vetää niihin omiin sekoiluihinsa ulkopuolisia ihmisiä mukaan tai osallisiksi. Jälleen siis voidaan puhua aivan selkeästi Egoistisesta huomionhakuisuudesta, jonka perusteella pultsarit tai muut vastaavat toisinaan häiritsevät sitten jotakuta sattumanvaraista kohdetta vaikkapa nyt rahan tai muun toivossa.

Kerronpa erään toisen hiukan tähän asiaan liittyvän jutun, joka samalla alleviivaa maittemme välisiä käyttäytymiseroja sekä myös kertoo jotain ihmisistä itsestäänkin. Olin nimittäin näihin laitapuolenkulkija-asioihin liittyen tässä päivänä eräänä illalla tulossa bussilla kohti majapaikkani, ja sen kyydissä oli sitten kaksi kappaletta näitä puliukkoja yhden miehen ja yhden naisen muodossa. He olivat totta kai päissään ja melusivat pitkin bussia, mutta vain keskenään kovasti örähdellen ja sekoillen. He eivät muita matkustajia häirinneet, kunnes sitten tuo mieshenkilö totaalisesti kilahti sille naispuoliselle jostain ja heitteli hänen kädessään olleesta juustonaksuja sisältäneesta pussista niitä naisen päälle vihaisesti huudellen. Tuossa kohtaa kun naksut alkoivat lennellä ilmassa villisti repesin totaalisesti kun mies muistaakseni huusi ruotsiksi tälle pulivaimolleen että "NO TÄSSÄ SULLE NYT NIITÄ HELEVETIN JUUSTONAKSUJA!!".

Jos tuo olisi tapahtunut suomessa, niin ensinnäkin minun repeämiseni nauruun olisi aiheuttanut tappelun ja tämän lisäksi Spurgu olisi heitellyt niitä naksujaan vihan vallassa kaikkien muidenkin päälle. Täällä tällä kertaa kuitenkin kävi hiukan toisin, mutta se minusta alleviivaa sitä että yksinkertaistetusti täällä puliukot sekoilevat keskenään kun kotona periaatteessa ne kyllä aiheuttavat hämminkiä ihan kelle vaan kuka tielle sattuu.

Tämän perjantaisen Spurgun kanssa kävi sitten niin että muistaakseni noin yhdeksän aikoihin se selvisi sieltä maasta ylöskin ja alkoi hoippumaan pitkin ja poikin katua. Ihmiset tietysti varoivat häntä ja yhdessä vaiheessa sitten kyseinen heppu päätyi istumaan eräälle penkille jossa sitten örisi jotain epämääräistä. Lopuksi kai hän sitten poistui johonkin suuntaan, mutta en ole ihan varma että minne.

Nyt kyllä postaus piteni sen verran suureksi että päätän jatkaa vähän myöhemmin tuota lauantaista postausta uusilla aiheilla ja kertomuksilla. Tähän on kuitenkin hyvä päättää toistaiseksi.