I've got a bad feeling about this drop, man

Nyt ovat kyllä asiat taas vaihteeksi vähän liian tasapainossa, eli origossa ettäkö näin voisi jatkua kovin pitkään. Itselleni on nimittäin kehittynyt eräänlainen omituinen kuudes aisti näiden asioiden vaistoamisen osalta. Nyt juuri tuntuu siltä että "there's a bad moon rising" sekä että "I've got a bad feeling about this drop, man", kuten todettu.

Mitähän tässä on nyt taasen edessä. Pelottaa ajatellakin, mutta sepä se "kauneus" tässä minun elämässäni aina onkin ja varmaan tulee olemaankin. Aina välillä menee ylämäkeen, tämän jälkeen kuljetaan tasapainossa ja kohta taas iskee enemmän tai vähemmän raju alamäki. Ikävintä on nyt kai se että vähään aikaan ei ole tuntunut mikään näin piinaavan odottavalta- eli sellaiselta hetkeltä ennen myrskyä. Olen jopa pitänyt siitä että nämä negatiiviset ja odottamattomat asiat iskeytyisivät mieluiten vasten kasvojani niin kuin märkä lahna päin odottamattoman kasvoja jossain pimeällä sivukujalla. Niiden tilanteiden iskeytyessä päälle ei ole ollut aikaa jäädä ottamaan sen pahan kuun nousemista, mutta nyt on sellainen tilanne että pystyn ihan oikeasti tuntemaan että jotakin huonoa tapahtuu. Tällainen tilanne vähän mietityttää jälleen.

Mutta joo, siirrytään kevyempiin aiheisiin:

Kävin töiden jälkeen kirjastossa- voitteko uskoa! Siellä oli DVD:eitäkin, ja lainasin sieltä kolme leffaa: Panssarilaiva Potemkin, Metropolis sekä Jim Jarmuschin "Coffee&Cigarettes". Vähänkö ilahduttavaa että tuo Coffee&Cigarettes oli jossain kirjastossa, hei! Enpä olisi uskonut sen olevan jossain yleisesti lainattavassa ja valtion verovaroin ylläpitämässä laitoksessa ihan noin vaan, sillä minun kokemukseni kirjastojen tarjonnasta ovat olleet lähinnä Röllikasettien ja muutenkin lastenleffojen tasoa. Hyvä kuitenkin että löytyi.

Aijoo, ja lainasin yhden kirjankin sillä Less than Zero on pian luettu. Tällä kertaa ajattelin lukea vihdoinkin tuon Gabriel Garcia Marquezin sadan vuoden yksinäisyyden. Ainoa negatiivinen asia mikä tuon kirjan lainaamisessa yhä edelleen on että se oli melko kulahtaneessa kunnossa (perkele!), ja sekös jos mikä minua ottaa päähän. Tämä on juuri se syy miksi aina ostan teoksen mieluummin itselleni kuin lainaan sen kirjastosta, sillä on ikävää lukea kaikennäköistä mähnää sun muuta paskaa sisältäviä sivuja eteenpäin.

Saapa nähdä että millä ajalla ehdin tuon Marquezin teoksen lukemaan. Täytyypä kuitenkin yrittää ja aloitankin sen varmaan jo tässä lähipäivinä.

Lisäksi olen muuten jälleen kiinnostunut jossain määrin enemmän Aasialaisista elokuvista. Akira Kurosawan teokset ovat aikalailla mielenkiinnon kohteina, ja pitäisikin katsella niiden hankintoja jossain vaiheessa kunhan ehtii. Erityisesti sellainen teos kuin "Ran" kiinnostaisi. Lisäksi on pakko sanoa että noissa Kurosawan leffoissa lähes luottonäyttelijänä esiintyvä Toshiro Mifune on kyllä perskeleen hyvä ja ilmeikäs näyttelijä. Pitäisi yrittää katsoa kaikki Kurosawan leffat missä hän on pääosissa, mutta aina ei aika annan myöten.

Toinen "Asian Cinema"-ohjaaja on kyllä kiistatta Wong Kar-wai. Olen nähnyt häneltä toistaiseksi vain kaksi elokuvaa, mutta jo Chungking Expressin nähtyäni olin täysin myyty. Tuo toinen elokuvateos jonka häneltä näin oli sellainen kuin 2046, mutta se oli kyllä suoraan sanottuna hieman pitkäveteinen kokonaisuus. Harmi vaan kun hänen teoksiaan ei oikein saa mistään kovinkaan helpolla hankittua, mutta kenties se nautinto piileekin siinä että kykenee löytämään ylipäätään hänen teoksiaan mistään. Vähän harmittaa suoraan sanottuna etten katsonut silloin telkkarista sitä hänen ihan ensimmäistä teostaan joka tuli jokunen vuosi sitten täälläkin, vaan taisin mennä tyhmyyksissäni nukkumaan jo ennen elokuvan alkua. Kuinka tyypillisen huolimaton ja moukkamainen teko, mutta sehän on jälleen taas niin minua ettei mitään rajaa.