Bad omens

Vähän kyllä väsyttää tässä, mutta pakko kai on näin tuoreeltaan päästettävä ilmoille jälleen viikottainen tekstinpätkäkin.

Tulin töistä tässä vähän aikaa sitten ja päästyäni pihalle huomasin tuossa pihassa varsin vavahduttavan jutun. Nimittäin aivan tuohon keskelle pihaa oli kuollut pieni lintu ja se oli vieläpä kuollut aivan keskelle sitä pihatietä. Minua puistatti hetkisen vain lähinnä siinä tilanteessa se miten heti ensiksi tuo ruumis makasi siinä aivan silmieni edessä ja miten vieläpä olin ihan ensimmäiseksi iskenyt silmäni siihen.

Tuo kuollut lintu oli jälleen varmasti jonkinlainen kieroutunut merkki tulevista tapahtumista. Tarkalleen en tiedä että mitä tässä vielä koetaan, mutta olen aika varma että jotain negatiivista tulee pian tapahtumaan.

Luin loppuun eilen tuon Less than Zeron. Se on ollut lähes yhdeksäkymmentäprosenttisesti pettymys teoksena, sillä se ei ihan oikeastikaan tarjoa enää mitään uutta käsittelevän aihepiirinsä huomioonottaen. Oikeastaan tuota kirjaa voisi kuvata todella tylsäksi ja vieläpä siinäkin määrin että itse Bret Easton Ellis ei tunnu osaavan kirjoittaa kuin tuollaisia haukotuksenomaisia teoksia lähes samoista aiheista koko ajan. Tuntuu kuitenkin kaiketi perimmiltään siltä että jos olisin lukenut kaikki hänen teoksensa kronologisessa järjestyksessä, niin kenties vaikkapa Rules of Attraction ei olisi läheskään se parhain hänen teoksistaan mielestäni, vaan pitäisin sitä kenties yhtä huonona kuin tätä Less than Zeroa nyt.

Nyt kun on laajemmin tutustunut Easton Elliksen teoksiin, niin väkisinkin saa tasan lähes vain yhdenlaisen kuvan hänen teoksistaan; ne ovat lähes kaikki ällistyttävän samanlaisia teemoja, asioita ja ylipäätään hahmoja käsitteleviä teoksia. Suoraan sanottuna vähän ihmetyttää että miksi ne ovat voineet olla näinkin suosittuja, vaikka myönnänkin että Amerikan Psyko on kyllä omalla tavallaan kieroutuneella tavalla usein todella hauskakin. Less than Zero nyt kuitenkaan ei ole erityisen hauska missään vaiheessa ja ne mukamas lukijaa shokeeraavatkin kohdat ja jutut on jo niin koettu noissa muissa teoksissa että koko LTZ on yhtä pitkää haukotusta koko kirja.

No mutta ohhoh, mitä kävikään sille sinun "Bret Easton Ellis on maailman paras kirjailija ainakin vielä seuraavat kuusi vuotta elämästäni"-perseennuolennallesi, kysytte? Noh, minun on vastattava että asiat nyt vain muuttuivat sen jälkeen kun tajusin että BEE on oikeastaan sellainen jätkä että hän osaa kirjoittaa hirveän paljon vain hyvin samanlaisista aiheista ja yrittäessään vähän uudistaakin itseään epäonnistuu siinä todella epämääräisesti. Sinänsä minua kuitenkin kai ihmetyttää se että miten niin samankaltaiset teokset kuten nyt vaikkapa Less than Zero ja Rules of Attractionkin kykenivät ja kykenevät olemaan niinkin suosittuja. Luulisi että Jenkkilässä liian samankaltaiset kirjateokset ammuttaisiin alas ihan yhtä nopeasti kuin liian samankaltaiset telkkarisarjatkin sun muut populaarikulttuurin tuotokset, mutta niin ei selkeästikään ole käynyt.

Täytyy kuitenkin kai myöntää että onhan tuo Less than Zero kirjana parempi kuin se karsean paska elokuvaversio. Se elokuvaversio olisi saattanut olla parempi mikäli se olisi kuvattu mahdollisimman paljon tämän kirjan mukaisesti, eikä siitä olisi tehty toisella tavalla paskaa kuin tuo kirjaversio niin kuin nyt. Eipä silti, eihän LTZ mikään hyvä teoskaan minusta sinänsä ole (lukuajoituksesta johtuen), mutta jos sen perusteella olisi tehty tarkkaan tätä mukaileva elokuva, niin se olisi saattanut olla parempi. En vaan tosin usko ettäkö kovinkaan moni lapsiystävällinen ohjaaja tai edes puoliksi lapsiystävällinen ohjaaja olisi sitä palvelusta tehnyt, mutta onhan aina kiva spekuloida ottaen huomioon kuinka hyvät leffaversiot tehtiin kuitenkin Rules of Attractionista ja Amerikan Psykosta.

Pettynyt siis olen kyllä. Tässä punnitsen että haluanko lukea tuota tämän kirjan pian julkistettavaa jatko-osaa, eli Imperial Bedroomsia edes ollenkaan. Ei minua edes kiinnosta tietää mitä noille hahmoille edes tapahtui, vaan toivon että jokainen heistä kuoli jossain mellakassa tai jotain. Enpä tosin tiedä että haluanko lukea enää edes The Informersiakaan, kun BEE nyt kuitenkin alkaa olemaan hiukkasen tylsä tapaus nyt neljän teoksen lukemisen jäljiltä muutenkin. Ymmärrän kuitenkin että hänellä taitaa olla ihan kivasti näitä Jenkkifaneja ainakin, joten kirjoittipa hän nyt sitten kuinka paljon yhä edelleen samankaltaisia teoksia hyvänsä, niin eiköhän fanilauma seuraa häntä hamaan loppuun asti.

Tässä vielä pieni muistilista hyvistä ja huonoista BEE:n teoksista:

LUKEKAA:

Amerikan Psyko
Rules of Attraction (muistaakseni suomeksi se taitaa olla "vetovoiman lait")

ÄLKÄÄ KOSKEKO (VAROITUS! PASKAA):

Less than Zero
Lunar Park

EPÄVARMAA:

The Informers
Glamorama (tämäkin on kyllä tod.näk. paskaa kaiken ennakkotiedon huomioonottaen)