Tänään tuli kuunneltua tuo Eddie Moneyn vuodelta 1982 peräisin olevaa albumia nimeltään No Control. Käsittääkseni se oli miehen neljäs levy, ja nyt kun se on kuunneltu, niin täytyy sanoa että tässä on kyllä kieltämättä useampikin todella hyvä kappale samojen kansien sisässä. Ensinnäkin löytyy tuo Shakin', joka nyt on meiningiltään ja sanoituksiltaan kenties sitä parhainta 1980-lukua tunnelmaltaan. Kyseessä on todellakin todella ainutlaatuinen, aitoa 1980-luvun meininkiä sisältävä kappale. Sitten löytyy hiukan vakavempaa linjaa noudatteleva Passing by The Graveyard (a song for John B.) joka on kyllä varsin koskettava, vaikka (kappaleen) perusidea onkin melkolailla jo vuoteen 1982 mennessä aikalailla nähty muidenkin artistien julkaisuissa.
Sitten levyltä löytynee vielä Keep My Motor Runnin', joka omaa aika samanmoista linjaa niin lyriikoiltaan kuin yleiseltä menoltaan tuon Shakin'-kappaleen kanssa. Myös tällainen biisi kuin Take a Little Bit on varsin menevä, vaikka se muistuttaakin minua jollain oudolla tavalla Queenin biisistä Show Must Go On. Outo sattuma, vaikka lyriikatkaan eivät oikeastaan kerro edes samoista asioista ja teemoista.
Yleisesti ottaen siis sanoisin, että No Control on aikalailla mukiinmenevä albumi. Väitän sitä jopa hyväksi, ja sanoisin että tämän perusteella en edes halua kuulla niitä Eddie Moneyn ensimmäisiä, 1970-luvun lopun albumeita, vaan pitäydyn suoraan tässä 1980-luvun alkuvuosien albumitarjonnassa tämän viitoittamalla tiellä. Jostain kumman syystä elän nyt tämän albumin kuuntelemisen jälkeen myöskin siinä mielentilassa, että No Control voineekin olla itseasiassa melkoisen suotuisaa autoilumusiikkia, ja täten sen voisi joku ihminen hyvinkin sujauttaa autonsa CD-soittimeen, eikä yllättyä siitä minkälaisia värähtelyjä se saisi aikaan kojelaudan alapuolella ajonautintoon nähden.
No jooh, huomenna sitten Guano Apesin ensimmäinen albumi kuuntelussa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment