It Won't Be Soon Before Long

Luin tänään muutamat todella sanotaanko "ajatuksia herättävät" artikkelit juurikin parisuhteita käsitellen. Ne saivat minut ajattelemaan, kyseenalaistamaan, pohtimaan ja ennen kaikkea ymmärtämään monia asioita omasta elämästäni, joita lupaan varmasti ottaa huomioon seuraavissa seikkailuissani. Jälleen todellakin löytyi uusi jännä sivusto, jonka juttuja on periaatteessa ihan mielenkiinnosta hyödyllistä lueskella ja seurailla. Kantsiipa katsoa tällainen sivusto kuin Huoltamo.com. Vastasin muutamiin noista Galluppipohjaisista äänestyksistä, ja huomasin olevani joka kerta mielipiteiltäni enemmistön kanssa samassa prosenttiyksikössä.

Hmm.. Noh, mitäpä muuta tässä nyt sitten kertoilisi. Viikonloppuna on töitä. Kovin suurta summaahan siitä hommasta ei saa, mutta jos lähtee miettimään asiaa siltä kannalta, että paljonko minulle maksetaan siitä tunnilta, niin ei kolmen päivän pätkä ole ollenkaan huono. Minulle jopa luvattiin, että mikäli tämä kerta menisi hyvin, niin minua saatettaisiin harkita puolivakituisestikin siihen hommaan. Katsotaanpa nyt siis että miten käy.

Toivottavasti huomenna tulisi se Lunar Park. Ajattelin käydä kirjastossa etsimässä mahdollisesti lisää Bret Easton Elliksen teoksia, mutta katselin tuon paikalliskirjastojen tietokannan lävitse, ja yllätys yllätys ylivoimaisesti eniten oli vissiin Suomenkielisiä käännöksiä Amerikan Psykosta vain tarjolla. No, sitä minä nyt en ainakaan halua lukea enää Suomeksi uudestaan, sillä olen lukenut sen jo kaksi kertaa alkuperäiskielellä, vaikka toisaalta kuitenkin olisi jännää lopulta lukea se Suomeksi käännettykin versio. Olisi kiva vertailla hieman sitä tekstiä näiden kahden teoksen välillä, ja sen jälkeen hiukan miettiä että miltä tuo Suomalainen Amerikan Psyko maistuikaan alkuperäiskieliseen verrattuna. Totta puhuen haluaisin oikeastaan lukea tuon Rules of Attractionin seuraavaksi, mutta kun Lunar Parkin nyt vaan sattui saamaan ilmaiseksi, niin tuleepa se nyt sitten luettua ensin. En toisaalta viitsisi ostaakaan tuota Rules of Attractionia, eli Suomeksi "Vetovoiman Lait"-nimellä kulkevaa teosta, sillä en halua taas päätyä miksikään kirjahyllykeräilijäksi kymmenillä eri teoksillani. Pitäisi tyyliin asua jossain Helsingissä, että kirjastoissa olisi joka kerta tarpeeksi haluamiaan teoksia.

On oikeastaan aika hauskaa, että olen päätynyt lukemaan ja fanittamaan Easton Ellistä. Ensimmäistä kertaa kuulin hänestä ja Amerikan Psykosta ollessani noin kaksitoistavuotias. Tämän vapauttavan eleen teki silloin muistaakseni noin 25-vuotias nuori mies, joka asui lähellämme tuolloin. Hän ei kyllä tosin omannut samanlaista koulutustaustaa kuin minä, ei omannut samanlaisia perustavanlaatuisia elämänkokemuksia minun kanssani tai mitään - mutta nyt vuosien päästä on vähintäänkin Ironista huomata, että luen samoja teoksia kuin hän. Hän mainitsi minulle ensimmäisen kerran Amerikan Psykon, ja kehui sitä hyväksi 12-vuotiaalle pikkukakaralle. Totta kai tuo sälli kertoi myös kirjan groteskeimmista yksityiskohdista, kenties ihan sen takia että saisi pienen poikajoukon häkeltymään kuulemastaan tai jotain.

Viime kesänä sitten viimein tein sen: luin Amerikan Psykon, ja ymmärsin että Bret Easton Ellis tulisi olemaan se parhain kirjailija siihen asti, kunnes täytän 30 ikävuotta. En edes inspiroitunut tai vakavoitunut samalla tavalla luettuani Chuck Palahniukin Fight Clubin, vaikka onhan sekin tietysti omalla tavallaan hyvin samanlainen kuin Easton Elliksen teokset. Pidän siis kyllä Palahniukistakin, mutta Easton Ellis on silti mielestäni parempi - Ei millään pahalla ja kaikella kunnioituksella.

Katsoin kesällä myös nuo kaikki kolme Easton Ellisin novellien pohjalta tehtyä leffaa: American Psycho, Rules of Attraction ja Less than Zero. Näistä leffakokemuksista oikeastaan vain Less than Zero oli mielestäni täysin huono, ja jopa Rules of Attractioninkin filmatisoinnista pidin paljon. Juurikin sen takia itseasiassa haluaisinkin lukea sen, jonka jälkeen haluaisin vihdoinkin myös tutustua tuohon Less than Zeroon. Kuulin muuten erään hauskan jutun tuossa eilen tähän Less than Zeron Suomiversioon liittyen, nimittäin se oli kuulemma Suomessa joskus 1980-luvulla luokiteltu nuortenkirjaksi! Hah hah hah, mitä hemmettiä? Tekivätköhän samat henkilöt päätöksen sen Genrestä täällä, jotka lätkäisivät Pieni Talo Preerialla-sarjalle K18-merkinnän? Aika vaikea uskoa, etteikö Less than Zero (Suomennettuna Alta Nollan) olisi sitä kaivannut jo tuolloin. Noh, moinen kommellus joka tapauksessa on asiaa ajateltuna melkoinen "laugh riot", kuten Patrick Bateman asian ilmaisisi.

Hohhoijaa, niin paljon tehtävää liittyen Easton Ellikseen, mutta kuitenkin niin vähän aikaa. Ensiksikin pitäisi lukea kaikki hänen teoksensa, jonka jälkeen mennä katsomaan se leffaversio The Informersista. Tämän jälkeen sitten voisi yrittää syventyä johonkin Easton Elliksen suomennettuun teokseen ihan vain mielenkiinnosta ja vertailun vuoksi.

Tässä vielä pieni pala Easton Ellis-hehkutusta! Löysin Youtubesta tällaisen hauskan Cover-biisin musiikkivideoineen vahvasti Amerikan Psykoa mukaillen. Tämä oli hauska ja erilainen musiikkivideo monella tapaa, eikä pelkästään sen takia että siinä Patrick Batemanina esiintyvä näyttelijä Miles Fisher paitsi sopii erinomaisesti osaan, vaan näyttää lähinnä Christian Balen ja Tom Cruisen risteytykseltä ulkonäöllisesti. Todella surrealistista, että yhdessä ihmisessä yhdistyy molemmat henkilöt ulkonäöltään, periaatteessa.

Tässä se video: