Dog the Bounty Hunter

Tuli katseltua tuossa vähän aikaa sitten telkkarista tätä Suomeksi nimellä "Mieheni on Palkkionmetsästäjä" pyörivää sarjaa (alkuperäiskielellä Dog the Bounty Hunter), ja jälleen kerran sen sisältö kyllä kieltämättä huvitti.

Sarjahan on ensinnäkin tätä aitoa "lopunaikojen" Reality-TV shittiä, jossa seurataan "Dog" Chapmanin perheyrityksen värikästä työsarkaa; kyseinen porukka on nimittäin aivan laillisesti paremman termin puutteessa "palkkionmetsästäjiä", jotka ottavat kiinni erinäisiä rikollisia jotka pakoilevat käräjöintejä yms. Havaijin osavaltiossa. Aivan tarkalleen en tätä "Bail Bondsman"-settiä osannut selittää, mutta sanottakoon että se nyt on sitten sitä "palkkionmetsästystä" kun kerran sarjan nimikin siihen viittaa.

Ensinnäkin sarjan päätähti, Duane Dog Chapman on vähintään erikoinen tapaus, mutta vähintäänkin normaalilla Amerikkalaisella "Trailer Trash"-tavalla. Ensinnäkin jätkä on bodari, vankilassa murhan avunannosta sun muusta pikkukivasta istunut, uskovainen, varmaan kolmentoista lapsen isä (lähes eri naisten kanssa) sekä tämän ohella varsin Maskuliinisesti tätä Bail Bondsman-toimistoa pyörittäväkin "kova jätkä". Sarjan jaksot koostuvat eri "tilanteista", jossa Dog ja hänen epämääräiset sukulaisuhteensa omaava porukka lähtevät aina etsimään päivän vapaalla jalalla olevaa rikollista, ja mukana roikkuu Dogin varmaan viidestoista vaimo, jonka Habitus tuo mieleen erästä lähdettä lainaten "eläkkeellä olevan pornotähden".

Hauskinta Chapmanin hahmossa on kenties se, että tyyppi on ulkoisesti revitty kuin jostain Ö-luokan action-leffasta ja varustettu uskonnollisella paatoksella, jota hän jakaa aina auliisti kiinnijääneille rosvoille. Tämä mies todellakin jälleen kerran maneereillaan ja persoonallaan on eräs osa ilmeisen kuihtumatonta Red,White&Blue - roskaviihdettä Reality-muodossa, jossa ei kyllä loppujen lopuksi ole mitään järkeä, mutta pakkohan sitä on ainakin sivusilmällä vähän tsiigailla, kun tragikomiikkakin on lopulta tärkeä osa elämää.. Ja TV-katselunautintoa.

Yleisesti ottaen sarja on myöskin melkoisen väkisinkin tehtyä monella tapaa, sillä kaikki sarjan hahmot ja erityisestikin Dog itse ovat melkoisia "tunnelmanluojia", jossa päivän rikollisen esittelyn jälkeen tyyppiä lähdetään jahtaamaan Dogin höystäessä väliin kaikenlaista "know it all"-tason varmennusta.. Ja loppujen lopuksi kohteena oleva rikollinen saadaan kiinni pienellä hölkällä, jos silläkään - ja homma laukeaa sitten Rosmon raudoitukseen ja pienehköön "Moraalisaarnaan" Dogilta myötätuntoaaltojen alkaessa surraamaan ympäri televisioruutuja. Rikolliset sarjassa muutenkin esitetään aina sellaisina olosuhteiden uhreina, jotka "ei nää tuu ilmatteeks"-tason syillä ovat tosiaankin aina jonkun ulkopuolisen tahon tai olosuhteiden johdosta päätyneet sellaisiksi miksi heitä tuomioistuimeen eteen on haluttukin.

Mutta, kaikesta teatraalisuudestaan huolimatta niin tämän täytyy olla hyvää Bisnestä monin tavoin. Kaikenlaista oheistavaraa voidaan myydä, sarjan kausia julkaista DVD:llä puhumattakaan Dog Chapmanin omasta kirjallisesta teoksesta. Ymmärrän siis kyllä, että miksi sarja periaatteessa myykin ja on monen mielestä tärkeä niin sisällöltään kuin viestiltäänkin. Eri juttu kaiken sen takana onkin se, että kuinka tosissaan tämän ohjelman juttuja ja ennen kaikkea Chapmania itseään pitäisi ottaa. Jotenkin tämä sarja tuo todellakin mieleen tyylillään todella rutiköyhän miehen Copsin, mutta ainoana erona on se, että rosvoja ei jahtaa laillinen poliisi vaan joku todella erikoinen persoona 1970-luvun actionsankarin varusteissa. Itseäni on toisinaan mietityttänyt se, että jos kerran nämä Chapmanin jahtaamat rikolliset ovat niin epätoivoisia, vaarallisia, hyviä pakenemaan ja muutenkin "juonia" persoonia niin kuin hän aina väittää, niin miksei yksikään niistä tee mitään oikeata vastarintaa koskaan? On myös perin kummallista, että Chapman ei ole vielä tähän päivään mennessä saanut yhtään tuliasetta vastaansa, sillä luulisi Amerikkalaisen alamaailman olevan niitä pullollaan pikkutekijöidenkin osalta. Chapman ei saa muuten itse kantaa asetta, sillä hänet on tuomittu rikoksesta ja täten ei voi saada minkäänlaisen tuliaseen hankinta - tai hallussapitolupaa. Muutenkin minusta tuntuu usein siltä, että Dog the Bounty Hunter on ns. "pikkutekijöiden kukkulan kuningas", eli Chapman hoitelee sarjassaan niitä pikkutekijöitä telkien taa, mutta annas olla kun oikeasti joku esim. ryöstömurhasta tai vastaavat oleva jätkä tai jätkiä otettaisiin häntä vastaan.. Mites sitten? Noh, tällaisia tapauksiahan Dog Chapman ei juuri käsittele. Tietyistä syistä.