Aloitetaan tämä epävirallinen "kultaista liljaa" edeltävä postaus kirjallisuusaiheella. Eli kuvassa näette 5 (!) kirjaa joita olen tässä yrittänyt lukea yhteen aina vuorotellen kesästä asti. Taakka ei todellakaan ole ollut helppo , ottaen huomioon sen että olen joutunut tekemään vaikka mitä samalla. Tuon yhdenkin tuossa aloitin n. kuukausi sitten ja tuon Korean sodasta kertovan joskus kesälomalla (!). Alan lähestymään siinä loppua , mutten kovinkaan vankasti.
Oikeastaan nyt tarkemmin ajatellen viiden kirjan lukeminen "samaan aikaan" on aika typerä idea. Viisaampikin ihminen kuin minä sekoaa taikka sitten väsähtää tahdissa. Olen kuitenkin vankasti pyrkinyt lukemaan kyseisiä teoksia lävitse huolimatta satunnaisesta väsähtämisestä niitä kohtaan. Miksikö nyt kuitenkin loppujen lopuksi niitä luen ? No jaa , kyseessä on varmasti puhtaammillaan viihtyminen ja tiedonhalu. Myönnän kuitenkin että tällä hetkellä tuo määrä on kyllä aika ylivoimaisen vaikea.
Tyttöystäväni pitää minua jonkinlaisena "kirjasnobina" jonka johdosta hän mm. kieltäytyy pelaamasta trivial pursuitia minua vastaan. Itse hän ei töidensä ja opiskelujensa johdosta pahemmin tällaisten teoksien ääreen pääse vaikkakin kyllä esim. seitsemän veljestä on hani-rakkaani luettujen kirjojen joukossa. Kuulemma kyseinen kirja ei ollut mitenkään rohkaisevaa materiaalia vaan pikemminkin "harvinaisen junttimainen". Itse en ole ehtinyt lukea kirjaa tarpeeksi muodostaakseni mielipidettä.
Tuo Joseph "heart of darkness" Conradin teos Nostromo on kyllä jäänyt kamalasti jumittamaan paikoilleen. Olen yrittänyt lukea sitä mm. junamatkoilla mutta sen tiiliskivinen olemus puhumattakaan aiheesta ei nyt vaan ole oikein saanut minua kiinnostumaan siitä. Joskus sekin nyt on tietysti luettava loppuun. Mitä taas tuohon kirjaan "maailmankulttuurin synty" tulee , on se tenttikirjani jonka luentosarja päättyi viime viikolla. Olen tässä nyt yrittänyt saada sitä hiukan eteenpäin vaikken edes lukenut sitä vaadittuun tenttiin. Myönnän olleeni hiukan enemmän kuin tarpeeksi laiska , mutta arvelin selviäväni ilmankin sitä ihan kohtuullisin tuloksin. Olin oikeassa.
Antti Tuurin "Pohjanmaa" on lukulistallani lähinnä sen takia että pyrin sitä lukemalla saamaan jonkinlaisen henkisen kosketuksen maailmaan jonka pitäisi avautua minulle muutaman vuoden sisällä. Uskon teoksen omaavan jonkinlaisen sisäisen katsauksen elämästä siellä missä väitetään olevan "mahrottoman kivaa". Ja totta puhuen , pyrin myös lukemalla Antti Tuuria paikkaamaan ammottavan aukon kirjallisuussivistyksessäni - en nimittäin ole pahemminkaan lukenut Suomalaisia teoksia ollenkaan tätä ennen. Olen saanut kuulla jos jonkinlaista palautetta juuri tästä kyvyttömyydestäni joten olen päättänyt paikata sen. Ja oikeastaan olen päättänyt paikata sen kahteen kertaan; katsokaapa vaikka viimeisintä hankintaani:
Huomasin tämän älyttömässä alennuksessa. Täten päätin sen sitten hankkia ja joskus lukea kunhan vain ehdin ja jaksan. Aiheen ainakin luulisi olevan kiinnostavampi kuin tuo Pohjanmaan agraarikulttuurin ympärillä pyörivä ajojahti jaetusta perinnöstä.
Sitten on vielä Aleksis Kiven seitsemän veljestä. Sekin oli halpa ja totta puhuen alkuperäinen kohde tälle päätökselleni lukea Suomalaisia kirjoja sillä Linnan tuntematon sotilas on ainoa johon olen koskenut näitä ennen.
Saapa nähdä miten tämänkin työsarkan kanssa käy - varmaa kuitenkin on etten aloita uutta kirjaa kunnes kaksi kolmasosaa näistä on luettu !
No comments:
Post a Comment