Kuten olen aikaisemminkin todennut, niin tuntuu että tämä talvi on ihan oikeasti kestänyt varmaan vuoden. Tuntuu että tästä vuodesta vähintään yhdeksän kuukautta on ollut täyttä kylmää ja pimeää talvea. Viime viikolla tuntui vielä keväältä noin parisen tuntia silloin kun uutisissa oli paljon juttuja siitä että katoilta oli alkanut tippua pois paljon jäätä. Jään mukana oli tippunut muutama ihminenkin ja luin tänään että yksi omakotitalon katolta tippunut äijä oli kuollut. Aika paska syy ja paska tapa kuolla moinen, joka sai hetken pohtimaan sitä kuinka ohut tuo elämän ja kuoleman välinen verho oikeastaan onkaan. Sellaista tämä elämä nyt kuitenkin on - jonka jälleen kerran todettuani osasin jo odottaa jonkinlaisen ison jääkuution lävähtämistä suoraan pääkoppaani, mutta jostain syystä sitä ei koskaan tullut vaikka kenties ehkä olisi pitänyt. Ehkä toisaalta taas sitten ei. Live to fight another day.
En suoraan sanottuna ihmettelisi jos uutisissa jonain päivänä vain tyynen elegantisti ilmoitettaisiin että kevät on peruttu säätieteilijöiden lakon ja sitä seuranneen rahtaajien tukilakon johdosta. Melkolailla kaikki väsyttää nyt aikalailla täysillä eikä oikein riitä energiaa taas mihinkään. Outo juttu että tänä keväänä ei oikein riitä energia mihinkään, vaikka justiinsa nyt pitäisikin sitä energiaa riittää ja akkujen olla latautuneita. Hyi vittu, eipä tosiaan ole tainnut nämäkään suunnitelmat onnistua taaskaan.
Eipä silti, tuntuu että mitään asiaa ei nyt oikein jaksa pitää välittämisen arvoisena. Milloin olen pitänyt jotakuta tai jotakin asiaa välittämisen arvoisena? No, kai niitä vielä muutamia on, mutta sanotaanko näin että vähenemässä määrin. Olen väsynyt Suomalaiseen yhteiskuntaan, olen väsynyt talveen, muutamiin vitun petollisiin ihmisiin joihin ei olisi koskaan pitänyt tutustua ja tämän ohella yleensäkin siihen että kaikki on jälleen niin paskaa.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment