Pastellinvärinen ja Neonvaloilla koristeltu Miami Vice-arvostelu

Eilen tuli tosiaan katseltua tuo Miami Vice nyt sitten kokonaisuudessaan loppuun asti lävitse. Ajattelin että kuitenkin ajatuksia herättävänä sarjana minulla olisi siitä jonkin verran kausi kaudelta sanottavaa. Arvostelenkin siis nyt tämän sarjan kausi kaudelta, mutta hyvinkin ylimalkaisesti jotta ei äärimmäisiä jaaritteluja ja haukotuksia pääsisi mukaan. Spoilereista vielä myös sen verran, että pyrin jättämään ne suurimmaksi osaksi pois, mutta jotakin pientä ennalta-arvattavaa saattaa lipsahtaa välillä mukaan.

Nyt se siis alkaa.

Miami Vice - 1. Tuotantokausi

Miami Vicen ensimmäinen kausi on luonnollisesti sitä tyylipuhtainta ja mielenkiintoisinta Miami Vicea mitä vain odottaa saattaa. En oikeastaan kykene haukkumaan yhtäkään ensimmäisen kauden jaksoa erityisen huonoksi, vaan kieltämättä pidän niistä kaikista lähinnä sen takia että tuolloin ne ensimmäisinä osina tarinoiltaan eivät mitenkään kyenneet toistamaan itseään, mitä sitten myöhemmissä kausissa alkoi tapahtumaankin. Myös kyseisen kauden lavastus, puvustus ja yleisesti tapahtumapaikat ovat todella laadukkaita ja selkeästi mietittyjä kokonaisuuksia, että väkisinkin tämä ensimmäinen kausi on se asia mitä tulee heti mieleen 1980-luvun yleisestä hengestä niin muodiltaan kuin musiikiltaankin.

Juuri tämä laadukkuushan ei ole mitenkään epätavallinen juttu sinänsä, että ensimmäisellä kaudella MV omasi ison budjetin ja käsikirjoittajilla oli homma hanskassa ja "viihdyttävä laatu" mielessä jaksojen sisältöjen osalta. Myös selkeää plussaa toi se, että ensimmäisessä kaudessa oli myös sarjan parhaimmat vierailevat tähdet, jotka tuolloin 1980-luvun alkuvuosina olivat monetkin elokuva-alan aloittelevia tähtiä, joille esiintyminen MV:ssä oli vain ja ainoastaan plussaa uraa ajatellen. Eräs todella hyvin mieleen jäänyt sivuhahmo oli luonnollisesti Bruce Willis vaimoaan hakkaavana asekauppiaana yhdessä osassa.

Muutenkin tämä ensimmäinen kausi oli todella huoleton, 1980-luvun meininkiä esittelevä MTV-sukupolvelle suunniteltu poliisisarja, joka nyt tyyliltään oli vain niin lyömätön että.

Miami Vice - 2. Tuotantokausi

Tässä toisessa kaudessa homma pyörii oikeastaan samalla Volyymillä eteenpäin ensimmäisen kauden tapaan. Hyvin samanlaisia aiheita huumediilerien jahtaamisesta peitehenkilöllisyyksin varustettuna pyörähtelee jaksosta toiseen, mutta se nyt ei haittaa koska ne vähän heikommatkaan jaksot eivät repeä aivan älyttömyyksiin. Myös todella muistettavia jaksoja kaudelta löytyy jälleen vierailevien tähtien osalta, joista mainittakoon Brittiläistä huijaria näyttelevä Phil Collins, joka suoriutuu roolistaan todella upeasti - voisi jopa luulla että hänellä on jonkinlaista teatterialan koulutusta tai opintoja takanaan tämän jälkeen. Tai kenties se vain johtuu hänen mielikuvituksestaan.

Joka tapauksessa toinen kausi saa lähes samat pisteet minulta ensimmäisen tapaan. Tämä on vielä sitä tyylipuhdasta MV:tä lähes kaikin puolin, eikä todella äärimmäisiin vikasiirtoihin käsikirjoituksellisesti sorruta.

Miami Vice - 3. Tuotantokausi

Kolmas tuotantokausi jatkaa samaa linjaa kahden ensimmäisen kauden kanssa, ja näkee että jotain muutakin on yritetty pakata mukaan kuin vain sitä ainaista huumediilerien jahtausta. Sanoisin että 3. kausi on puoleen väliin erittäin lupaavaa settiä, ja ainoa mikä pysäyttääkin tahdin dramaattisesti mutta kokonaisuudelle erittäin tärkeällä tavalla on erään päähahmokaartiin kuuluneen hahmon äkillinen ja rikollinen kuolema. Tämä on todellakin erittäin positiivinen käänne, koska sitä ei osaa odottaa juurikaan ennen kuin se iskeytyy vasten kasvoja.

Ennen pitkää kuitenkin 3. kauden kohdalla huomaa sen, että yleinen taso jaksossa kuin jaksossa on laskenut, ja mukaan mahtuu tällä kertaa muutama aidosti huonokin jakso. Kolmas kausi MV:tä on kuitenkin selkeästi keskitasoa monelta osa-alueeltaan, ja silloin aletaankin jo huomaamaan että sarja toistaa jo itseään hieman tietyissä kohdissa.

Miami Vice - 4. Tuotantokausi

MV:n 4. kausi alkaa ihan normaaleilla jaksoilla, ja mukaan mahtuu muutamia ihan hyviäkin sellaisia. Yleisesti ottaen neljännellä kaudella kuitenkin rupeaa näkymään jo vähän se, että sarjan rahoitus käsikirjoittajien ideoiden lisäksi alkaa olemaan kulunut loppuun. MV:n neljännelle kaudella mahtuu myös muutamat sarjan huonoimmat jaksot, ja useissa muissa jaksoissa taas on useita todella epäloogisia juttuja yleisen juonen uskottavuuden kannalta.

Vasta sitten lopuillaan neljäs kausi yrittää nousta suostaan, ja onnistuukin siinä ihan hyvin muutaman todella julman käänteen avulla, joista ainakin itse pidin juonellisesti todella paljon. Neljäs kausi loppuu myös todella lupaavasti siinä mielessä, että sarjan toinen päänäyttelijä päätyy näin Star Warsia lainatakseni "pimeälle puolelle" tiettyjen tapahtumien jäljiltä, joka antaa lisää virtaa viimeisen tuotantokauden alulle.

Miami Vice - 5. Tuotantokausi

Kun 4. kauden lopussa alkanut juonikuvio saadaan päätökseen, niin tämä viimeinen kausi jää sikäli vähän erikoiseksi, että siitä löytyy useita sellaisia jaksoja joissa jompikumpi tai molemmat päänäyttelijät huitelevat ilmeisesti muissa projekteissa - ja näin on etenkin Don Johnsonin laita. Osa näistä ilman päänäyttelijöitä pyörivistä jaksoista on ihan hyviä ja mielenkiintoisia kokeilevina sisältöineen, mutta aika moni niistä ei sitten myöskään toimi.

Jotenkin tuntuu myös tässä viimeisessä kaudessa, että vanhoja ideoita kierrätetään paljon ja hartaasti. Myös lavasteiden sun muun vähyys näkyy tässä kaudessa, ellei se ole jo pistänyt raskaasti silmään edellisissä.

Ja mitä tulee tuohon MV:n viimeiseen jaksoon, niin siitäpä voisi heittää tällaisen lyhyehkön ja erillisen arvioinnin nyt:

Tuo viimeinen jakso, nimeltään "Freefall" tuntuu perusidealtaan hirveän kliseiseltä ja paikoitellen epäloogiseltakin. Tämä jakso ei tosiaankaan ala kovinkaan positiivisesti, mutta jaksaa sen nyt kuitenkin katsoa lävitse ja odottaa että mitä tuleman pitää.

Puolen välin jälkeen tuo jakso hiukan paranee, mutta sitten lopusta tehdään kaikesta eeppisyydestään huolimatta melko velttoa menoa. Juuri tuo viimeinen osa rakennetaan samanlaisen fiiliksen ympärille kuin ihan ensimmäisenkin jakson tietyt osat, ja niinpä sitä sitten odottaakin samanmoista meininkiä tälle lopulle. Aivan näin ei kuitenkaan käy, vaan "eeppinen loppu" on aivan liian nopeasti ohitse ja sitten jääkin enää käteen se tunne, että kaikki meni jotenkin aivan liian nopeasti ja ilman sen kummempia ennakko- tai jälkipuintiakaan. Tavallaanhan tätä viimeisen jakson lopputulostakin osasi odottaa, mutta oli se silti hiukan hutaistusti tehty kaikesta huolimatta.

Yhteenveto

Miami Vice on nyt siis kaiken sanotun jälkeen kuitenkin mielestäni ainutlaatuisesti käsikirjoitettu, esitetty ja toteutettu sarja kokonaisuutena. Vaikka viimeisillä kausilla sen budjetti kieltämättä laskeekin, niin siitäkin huolimatta se kykenee paikoitellen vielä nostamaan tasoaan erittäin hyvinkin.

Muutamat asiat kuitenkin jäivät vaivaamaan sarjan loputtua. Ensinnäkin tässä sarjassa on ollut se ärsyttävä piirre aina, että siihen on ollut tapana palkata samoja sivuosan esittäjiä uudestaan esittämään aina jotain uutta hahmoa muutaman kauden tai jakson päähän edellisen kuoltua. Tämä on sikäli vähän ärsyttävä tapa, että jotenkaan en pysty ottamaan tosissani montaakaan hahmoa, jotka ensin kuolevat jonain toisena tyyppinä ja tämän jälkeen palaavat uudestaan hieman (enemmän tai vähemmän) muunnellun ulkonäön avulla? Miksi näin pitää tehdä? Eikö ole varaa palkata uusia naamoja, vai pitivätkö ohjaajat ja käsikirjoittajat sitten niin paljon näiden tyyppien suorituksista, että lisää oli saatava? No, olivatpa syyt sitten moiseen mitkä tahansa, niin vähintään hieman omituisia nuo lopputulokset kyllä olivat vaikka varmaan monia se ei haitannutkaan.

Sitten vielä siitä on valitettava, että muutama ainakin minusta varsin oleellinen juonenpätkä erään päähahmon menneisyydestä jätettiin täysin selvittämättä. Eräästäkin hahmosta ei enää koskaan mainittu mitään, vaikka minusta se olisi ollut varsin oleellista saada hänellekin jonkinlainen ratkaisu ja päätös. Nyt tuo kyseinen sivujuoni jäi kokonaan käsittelemättä, eikä sen jakson jälkeen ollut enää kenelläkään mitään asiaa sitä juttua pohtimaan. Siis mitä helvettiä? Muutenkin tuntui, että sarjan lopussa jäi monia sellaisia hahmoja täysin pimentoon kohtaloiltaan, joille olisi kyllä mielellään halunnut jonkinlaisen lopun.

Näistäkin seikoista huolimatta niin minun on kuitenkin ylistettävä MV:tä vielä lopuksi sen takia, että tämän sarjan nähtyäni se tulee olemaan eräs ainoa 1980-luvun ajankuvaus monelta osa-alueeltaan, jota oli mielenkiintoista seurata niin kauan kun se kesti. Nytpä minun on kai etsittävä sitten seuraava Kasarisarja, jota kiinnostaisi katsella? Mitenhän olisi hiukan samaa sarjaa edustava Sledge Hammer? Ainakaan ei huumoria puuttuisi.