Kevättä edelleen

Heräsin tänään viideltä. Kaikkialla oli viileää ja ulkoa kuului linnun laulua - minulla oli ollut ikkuna auki koko yön. Kaikkialla tuntui kylmältä, mutta samalla raikkaalta. Jotenkin tuli mieleen armeijan metsäaamujen herätykset. Muistan itseasiassa hyvinkin välisodan oliko nyt muistaakseni nimeltään joku Portti08 tjsp. Pohjois-Karjalassa, kun koko ryhmä makasi teltassa eräänä aamuna kuorsaten niin maan perusteellisesti, ja itse olin ollut jo jonkin aikaa hereillä kuunnellen vain lintujen ääniä aivan täysin hiljaisessa metsässä, missä meidän ryhmätelttamme oli pystytettynä. Meillä ei ollut sinä yönä kipinävuorojakaan, sillä tällöin oli meistä jo tarpeeksi lämmintä nukkua ilman kipinää muutenkin, ja kyseisellä tavalla kaikki saivat enemmän lepoaikaa, joka on muutenkin yksi tärkeimmistä asioista leireillä. Muistelisin että tällöin taisi olla sotaharjoituksen jälkeinen viimeinen aamu, ja meidän oli tarkoitus vain herätä, syödä aamupala ja laittaa kamppeet kasaan sekä ajella Paseilla takaisin Kajaaniin jostain Valtimon suunnasta. Tätä edeltävänä yönä ei siis ollut kipinää, vaan olimme huolehtineet että kaikki heräävät rannekellojen herätykseen. Sinä yönä teltan lähellä oli ilmeisesti myös pyörinyt joko sissejä tai tiedustelijoita, sillä kuulin vartiopoterosta n. 400 metriä teltastamme vasemmalle vitunmoista räiskintää kolme kertaa yöllä. Kumma kyllä kukaan muu teltastani ei herännyt räiskintään, paitsi tietenkin minä, joka säntäsin boksereissa, T-paidassa ja jalassa kumisaappaat ulos rynnäkkökiväärin mukaan noutaen asemaan juosten. Tämä tapahtui siis kolme kertaa yöstä, ja minä olin ainoa joka heräsi siihen paukkeeseen - en viitsinyt kuitenkaan herättää ryhmäläisiäni, sillä he olivat selvästi enemmän unen tarpeessa kuin minä, varsinkaan kun eivät edes heränneet laukauksiin. Mietinkin toisella kertaa että jos tilanne olisi ollut oikea, niin me kaikki olisimme varmasti kuolleet, myös minä. Ihania aikoja kyseessä, siis.

Kai minua väsyttää edelleen. Join taas pitkästä aikaa kahvia jotta pysyisin jotenkin hereillä, sillä unirytmi on tosiaankin vaihteeksi taas aivan perseellään. Viime yönä heräsin valtavaan sydämentykytykseen ja todella oudosti helvetinmoiseen nälkään keskellä yötä. Sydän takoi kuin viimeistä päivää, ja epäilin sen johtuneen ilmeisesti näkemästäni unesta, jota en kyllä tarkalleen muista aivan täydellisesti. Se kuitenkin liittyi armeijaan jollain tapaa - tai ainakin siinä oli jotain ukkoja sieltä. Noh, saman tekeväähän se loppujen lopuksi oli että mitä se sisälsi.

Hiukset ovat kyllä kasvaneet jo aikalailla takatukka-meiningiksi. En kyllä ole jaksanut kiinnittää niihin hirveästi huomiotakaan, vaikka tunnen kyllä syyllisyyttä siitä että hiukseni kasvavat. Yleensä olen aina pitänyt ne siistin lyhyinä lukuunottamatta sitä yhtä kertaa joskus yläasteella. En aio kuitenkaan kasvattaa näitä miksikään Mikko Kuustonen-tason perseeseen ylettäväksi liuhuletiksi, mutta kaipa tässä nyt vielä vähän aikaa tällä setillä edetään.

Ei kyllä tunnu niinkään keväältä vieläkään. Lumi on taas vaihteeksi lähtenyt lähes kokonaan pois, mutta säätilat muistuttavat lähinnä syksyä, mutta niinhän se asia useimmiten on keväällä muutenkin. En minä jaksanut eilenkään katsoa Third Watchia, vaikka taisinkin tehdä jo hattutempun kyseisen sarjan katsomatta jättämisessä. Tänään ei kuitenkaan saa missään nimessä missata Generation Killiä - onneksi se tuleekin jo 21.00 eikä jotain 23.50 niin kuin Third Watchin uusin ohjelma-aika. Vituttaa kun tuonkin ohjelma-aika on nyt sitten siirretty mahdollisimman myöhäisiltaan, vissiin "väkivaltakohtausten" johdosta. Eipä voine mitään. Noh, joka tapauksessa Bosco rulz, OK! Hän jos kuka on kova jätkä.