Blogissani en ole vielä kertaakaan so far käsitellyt tätä suomalaisen amatöörielokuvan huipentumaa, eli Star Wreck:ä. Mikäli joku teistä ei tiedä että mistä on kyse, niin Google varmasti auttaa. Nyt kuitenkin varsinaiseen tekstiin.
Itse olen seuraillut Star Wreckin kehittymistä suhteellisen vähän. Joskus ala-asteella taisin sen ensimmäisistä, animoiduista osista kuulla, jotka tulikin sitten katsottua. Tietenkin pidin niiden huumorista - ennen kaikkea siksi ne olivat sinällään jo hyvin tehtyjä parodioita Star Trekistä ja muutenkin oivaltavia toteutukseltaan. Myös myöhemmin julkaistut täydet elokuvat Star Wreck:stä olivat mielestäni katsottavia, vaikka kieltämättä tietty amatöörimäisyys niissä paistoi suorasti läpi. Ymmärrettävää se tietysti on, että varmaankaan niillä taidoilla ja resursseilla ei tuolloin sen parempia saatu aikaiseksi. Eipä silti, ihan hyviähän nekin olivat, vaan mielestäni Star Wreck:n ydin on edelleen näissä animaatioissa.
Muutamia vuosia sitten kuulin Star Wreck: In The Pirkinningistä. Vaikka edellinen osa jäikin tavallaan aika jännittävään kohtaan juonellisesti, niin tämän uuden elokuvan käsikirjoitus ainakin tuossa vaiheessa oli hiukan hämmentävää katsottavaa: mukaan oli keksitty ottaa toisen suositun Scifi-sarjan, Babylon 5:n ympäristö. Vaikka kyseisen sarjan fani olenkin, niin minusta tämä oli kyllä jokseenkin hieman arveluttava idea. Star Wreck on ainakin minulle aina merkinnyt nimenomaan Star Trek - parodiaa, eikä niinkään tällaista sekoitusta. Jotkut kuitenkin näemmä siitäkin pitivät.
In the Pirkinning sai aikamoista julkisuutta kun se vihdoinkin julkaistiin. Minusta se olikin tekijöilleen aivan oikeutettua - sillä tekiväthän he kiistämättä todella suuren työn teoksensa eteen. Minusta kuitenkin kohu kyseisestä elokuvasta oli vähän liiankin suhteeton: tuntui jopa välillä siltä, että kaikki olivat unohtaneet kyseisen elokuvan olevan vain toisesta sarjasta lainattujen hahmojen ja alusten komediallinen risteytys. Monet pitivät In the Pirkinningiä jonkinlaisena pioneerityönä, vaikka minusta juhlahumussa kyllä unohdettiin aika pitkältikin se, että sarjan tekijöiltä ei oikeastaan tarvittu muuta kuin tarpeeksi parodiallinen käsikirjoitus elokuvaansa - kaikki muu aina aluksista ja uniformuista oli jo saatu täysin valmiina lainaan muualta. Vaikka onkin poikkeuksellista että tämän kokoluokan elokuva tehtiin suomessa, niin minusta on kyllä kokonaan unohdettu sen kuitenkin olleen vain fanipätkä. 90 % sen sisällöstä ei niinkään ollut omaa, vaan lainattua. Ja sen pitäisi olla sellainen tosiasia, jota ei tulisi missään vaiheessa unohtaa.
Star Wreck: In the Pirkinning on toteutukseltaan tietysti ihan erinomainen - kunhan vain muistaa että mikään ei ole omaa, alkuperäistä kehitelmää. Myös näyttely elokuvassa oli jokseenkin hieman heikkoa: esimerkiksi päähenkilönä toiminut Pirk ja häntä näytellyt Samuli Torssonen olivat tylsistyttävän monotoninen yhdistelmä ainaisen ylinäytellyn raivonsa kanssa. Käsittääkseni elokuvan käsikirjoituksen kyhääminen ei tuskinkaan ollut niin vaikeaa, sillä henkilöhahmot ovat aina tavalla tai toisella emäsarjoistaan lainattujen henkilöidensä parodiallisia vastakohtia aina nimiään myöten. Käsittääkseni siis In the Pirkinningin suurin haaste olikin kerätä varat kasaan moiseen spektaakkeliin - ja saada kaikki kuvaukset hoidettua hyvissä ajoin pois alta.
In the Pirkinning on siis efekteiltään tietysti amatöörielokuvana erinomainen. Juoneltaan se ei kuitenkaan minua niinkään kiinnostanut. En myöskään voi ymmärtää sen saamaa suhteetonta kohua, sillä monetkin ovat antaneet sellaisen kuvan kyseisestä elokuvasta, että se olisi täysin originaalia materiaalia tekijöiltään. Se on edelleenkin vain fanipätkä - vaikkakin kieltämättä suhteellisen mojovalla budjetilla. Ja tämän kun pitää mielessä, voi aika pitkälti nauttia siitä sellaisena ilman minkäänlaista meuhkaamista sen ylivertaisuudesta esim. Tuntemattoman Sotilaan ensimmäiseen versioon suomalaisen elokuvana huippuhetkenä.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment