Koillisväylä is my new home.
Illat ovat jossain määrin kylmenneet ja kesä ylitse puolen välin.
Työt ovat siinä määrin olleet hektisiä viime aikoina alati muuttuvan(?) luonteensa johdosta että univelkaa, sosiaalisten suhteiden kylmenemistä sekä kaikkea muutakin kivaa on tullut koettua. Lisäksi olen ostanut paljon huonekaluja joita en osaa ensinnäkään koota.
Lahjoitin entisen mikroni ja piskuisen kahvinkeittimeni jollekin Chileläiselle Patrick-nimiselle opiskelijalle. Ensiksi olin aikeissa pyytää niistä paljon rahaa, mutta lämpenin hänen ahtaaseen tilanteeseen olemalla hyvän karman edustaja ja lahjoittamalla molemmat kodinkoneet hänelle ilman sen kummempia varauksia. Patrickille kiitos siitä että mikro ja kahvinkeitin kelpasivat.
Toisekseen tänne meidän saarellemme tulee kuulemma ennen pitkää metrokin. Se tarkoittaa sitä, että näin koillisväylän varrella asuvana metrotyömaa sijaitsee aivan naapurissa ja siellä tehdään Ruoholahdesta, Kampista ja kai vähän Espoonkin puolelta todella äänekkäitä räjäytystöitä parikin kertaa päivässä.
Ennen räjäytyksiä seuraa pitkä piippauksia muistuttava hälytysääni, jonka rytmin tihentyessä seuraa lopulta massiivinen räjähdys tärisyttäen ikkunalaseja sekä muita kiinteitä paikkoja lähimaastossa. Pari päivää sitten räjähdykset laukaisivat muutaman auton varashälyttimet myöhään illalla ja juuri nyt tätä kirjoittaessani räjähteli jälleen.
Tässä havainnollistava kaavio:
PIIP-
PIIIP-
PIIIIIP-
PIIIIIIIIIIIIP-
PIIPIPIPIPIPIPIPIPIIPIPIPIPIPIP-
PIPIPIPIPIPIPIIPIPIPIPIPIPIPIPIPI-
-KABOOOM- -KABOOM- -KABOOM-
Oikeastaan tuon metron ilmaantuminen tänne oli ihan paska idea. Pidän siitä että metroverkkoa laajennetaan, mutta sitten taas toisaalta se saattaa hyvinkin nostaa alueen kiinteistöjen vuokra- sekä myyntihintoja kulkuyhteyksien parantuessa entisestäänkin.
Suosittelen myös itselleni Vattuniemeä sekä lukuisia kuvauksellisia rantoja.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment