Lomaa vaikka väkisin

Nyt voin sanoa kokeneeni melko kokonaisvaltaisesti kevään Helsingissä.

Olen nyt nähnyt sen miten kadut muuttuvat lumisista kanjoneista harmaankeltaisiksi asfalttiviidakkojen tukipylväiksi keväisen auringon paisteessa, sekä sen miten ylipäätään kaupunki siirtyy talvesta kevääseen ja jossain vaiheessa kesäänkin. Kävin eilen ja toissapäivänä nukkumassa muutaman yön kotona, mutta eipä tuo maiseman ja paikan vaihto juurikaan psyykkeessä mitenkään mitään muuttanut- olin edelleen aivan konkreettisesti tornitalojen, modernin arkkitehtuurin ja tuhansien uusien kasvojen maailmassa.

M ei usko minua kun kerta toisensa jälkeen kerron pitäväni Helsinkiä turvattomana kaupunkina etenkin yöaikaan. Eilen illalla joku bussinkuljettaja oli hakattu juurikin sielläpäin missä M asuu, joten tulemme varmasti käymään asiasta keskusteluja tänään kunhan vain työpäivänä täällä päättyy. Kenties välinpitämätön asenne tällaisia asioita kohtaan juontaa juurensa M:n yleensäkin huolettomammasta elintavasta, johon kuuluu eräänä osana liiallisen huolehtimisen vähäinen esiintyminen hänen käyttäytymisessään tilanteen kuin tilanteen osalta.

Työpäivistä puheenollen minulle on järjestelty nyt seuraaviksi pariksi viikoksi melko vähän työaikaakin. Se on kenties jopa ihan hyväkin, vaikka voisihan sitä jälleen töissäkin olla. Seuraavalla viikolla olen kuitenkin vain kolme päivää töissä ja tämäkin viikko kutistui nyt saman suuruiseksi. Pidän tätä eräänlaisena pakkolomautuksena, mutta veikkaisin että pikemminkin se taitaa johtua siitä että työnjohdolliset tahot ovat huomanneet minun olleen aika paljon töissä lopputalven sun muun ajan muutenkin.

Hukkasin viimeisen toimivan MP3-soittimeni erääseen bussiin tässä jokin aika sitten. En ole vieläkään jaksanut ostaa uutta, vaikka sinänsä ironisinta asiassa on kai se että pitkään podin epämukavuutta sen soittimen osalta lähinnä siksi että sen kuulokkeet olivat aivan mäsänä, mutta nyt kohtalon koura poisti itseasiassa koko soittimen olemassaolon niinkin tyylikkäästi ettei tuollaisia asioita muutenkaan tarvitse enää pitää huoltensa listalla ykkösenä. Anttilassa uudet soittimet olisivat hintaloukkaa 70-100€. Nyt kun voisi vielä päättää sen mallin sun muuta.

Nyt kuitenkin luvassa on pääsiäinen. En tarkalleen muista mitä tein viime pääsiäisenä, mutta varmaa kai on että se ei ollut mitään sellaista mitä me nyt olemme aikeissa toteuttaa. Raportoin siitä sitten kunhan seuraavan kerran olen koneen äärellä.