White nights

Tänään töissä vietin aikaa lukiessani myslipatukoista sekä hermoromahduksista. Sentään kevät on kai nyt virallisesti alkanut ja olen jopa keksinyt kaikkea kivaa tekemistä viikonlopulle.

Torstain piti tosiaan olla vapaapäivä, mutta töihin sitä kuitenkin sitten puhelinäänen käskyttämänä mentiin. Se kyllä kieltämättä vitutti, mutta nythän se ei enää tee niin. Muutenkin kyllä kieltämättä tuntuu että elämä vaan sekoittuu entistä hektisemmäksi koko ajan, enkä usko että se on kaikki pelkästään omaa vikaani. Nyt vaan odotellaan sitä suomalaisen miehen elämänhallinnan hajoamista, niin sitten pääsee joku moralisointiin taipuvainen taho toteamaan että "mitäs minä sanoin" ja niin edelleen.

Positiivisena asiana eräs armeija-ajoilta tuttu heppu otti yhteyttä. Hänkin on nykyään paljon Helsingissä, joten ehdotti että tavattaisiin jossain vaiheessa. Kyseessähän on ja oli niin mukava heppu että saatanpa kenties tavatakin hänet jossain vaiheessa. Olisi mielenkiintoista kuulla että miten hänellä menee nykyään, sillä aivan kovin useinhan emme ole nähneet muutenkaan sitten armeijan. Kahvillehan sitä on siis mentävä jossain vaiheessa hänenkin kanssaan.