Eilen yöllä oli taas aika kovat sateet, ja tuossa kolmen aikoihin aamuyöstä sitten ukkonenkin antoi kuulua itsestään. Tällä kertaa ukkosti aivan hemmetisti, ja sitten yhdessä vaiheessa luonnollisesti tuli sähkökatko. Koko vitun kortteli pimeni tuosta vaan.
Oltiin joku about tunti ilman sähköä, jonka jälkeen sitten valot palautuivatkin ennen pitkää takaisin. Sen aikana kävin keskusteluja muutaman tyypin kanssa siitä että mitä tekisimme mikäli sähkökatkos kestäisi pitempäänkin - kerroin näille jätkille täällä että olin kuullut itseasiassa että Itä-Suomessa sähkökatkokset saattoivat venyä pitkiksikin - tosin ainoa ongelmahan tässä kauhutarinassani oli se että emme suinkaan olleet Itä-Suomessa, mutta pointtini olikin se että sähkökatkokset voivat joskus venyä pitkiksikin. Kaverini olivat ehdottomasti sitä mieltä että sähköt tulevat piakkoin takaisin, sillä eihän nyt kaupunkialueella sähkökatkos voi kestää näin pitkään! Varsinkaan mitään paria tuntia! Kerroin heille että hyvinkin näin voi käydä, ja kannattaa varautua siihen että Murphyn lain mukaan salama on iskeytynyt juuri johonkin mahdollisimman etäisen paikan voimajohtoon, jonka korjaamiseen menee valitettavasti paljonkin aikaa.
Noh, kerrankin pessimismini kääntyi. Valot tulivat tosiaan takaisin päälle siinä noin tunnin päästä, ja ukkonenkin loppui sen jälkeen. Tämän jälkeen elämä jatkui sähköistetyssä urbaanihelvetissämme ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.
Hohhoijaa, single moments of insanity in a sea of perfect numb existence..
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment