"Voi tapahtua mitä vain"

Tänään sitten alkoi tuon viimeisen taistelun ensimmäisen etulinjan murtamisoperaatiot; niin , minäkin olin siellä.

Night-Fox rakkauspakkaukseni oli kysynyt suurelta "internaatin" Oraakkelilta neuvoa elämän kiperimpiin kysymyksiin , ja yksi niistä erityisesti käsitteli minun aamuista tilannettani. Oraakkeli kertoi koemenestyksestäni varsin ylimalkaisesti "mitä tahansa voivan tapahtua". Ja tämähän on oikestaan ihan totta , ottaen huomioon kokeenlaatijoiden varsin epäsummittaisen logiikantajun ja pakollisen byrokratian tarpeen.

Nythän on nimittäin niin , että aikoinaan normaaleissa kokeissa minulla oli tässä aineessa suorastaan henkinen ylivoima niin aineenopettajia kuin itse koettakin kohtaan. Nyt kuitenkin tässä hieman suuremmassa , ja lopulta epäloogisemmassa menestys viime syksyltä oli vähintään vaihtelevaa. Onnistuin kuitenkin pääsemään suhteellisen hyviin tuloksiin - jotka eivät kuitenkaan tyydyttäneet kyseisessä aineessa täydellisyyttä hipovaa Egoani..

Viime yönä näin jonkinlaisen unen siitä kuinka olin päätynyt 70 - luvulle; kyseisellä vuosikymmenellä valtavat Afro-kampaukset omaavat neekeribasistit ja uusia tanssiliikkeitä keksivä tanssiväki tanssivat pääni sisällä diskovalojen ja todella värikkäiden vaatteiden omaavassa periferiassa jota ei ole nähty sitten.. Noh , 1970 - luvun. Miten tämä kuvitelma sitten eroaa esim. 1960 - luvun lähes samanlaisesta elämäntyylistä ? PULISONGIT. Yes , sideburns.

Eli 1960 - luvullahan himorakastajilla tunnetut pulisongit tai niistä suorastaan kehittyvä parta oli melkein tuntematon miehisen naamakarvoituksen saralla; tahti muuttui olennaisesti 1970 - luvulle mennessä ja kaikillahan sellaiset sitten oli. Oliko minullakin unessani sellaiset , saatatte kysyä ? Noh , enpä oikeastaan edes muista. Unessa oli kuitenkin James Brown joka esitti sen hittinsä siitä PulttiBoissista ja minäkin siinä ilmeisesti sitten hurrasin mukana.

Muistan kuitenkin omanneeni suhteellisen valtavan rintakarvoituksen , joka sekään ei oikeastaan ole ihme otettaessa huomioon sen mille vuosikymmennelle olin itseni sijoittanut. Oikeastaan , totta puhuen , en omaa paljoakaan rintakarvoitusta sillä kepeä geeniperimäni on peräisin lähes karvattomilta , olmeiksi verrattavilta Brittiherroilta joiden tärkeimmät puuhastelut ovat jo vuosisatojen ajan koostuneet ainoastaan teen juomisesta , sään päivittelemisestä sekä hevospoolosta.

Palattaessa varsinaiseen aiheeseen , voin todeta että oloni oli huomattavasti itsevarmempi poistuessani luurit korvilta ja ovet kuin taika-iskusta auki levähtäen. Mitään aivan älyttömän epäloogista ei oikeastaan ilmennyt , vaikka muutamat kohdat vähän ihmetyttivätkin. Saapa nyt nähdä , että kuinka viime syksyiset vastaukset kultakalojen elvyttämisestä vesimaljoin puhumattakaan alligaattorin rahtaamisesta bussiin kompensoituivat tällä kertaa. Oikeastaan voisin sanoa , että huomattavasti stressaavampia ja epäloogisempia kuunteluita olen elämäni aikana joutunut tekemään. Ihan positiivinen kokemus siis; puhumattakaan siitä että minähän olen tietysti saanut "täydet" kunnes toisin todistetaan. Eläkäämme siis Anglo-saksisessa totuudessani ainakin vielä muutaman viikonpäivät !!

Eilen tuli telkkarista "Daredevil" - ja minähän sen tietysti katsoin. Olen huomannut , että näistä sarjakuvahahmoista elokuvia tehtäessä ei kovinkaan usein ainakaan minun maulleni ole kuin kaksi kehityssuuntaa. Eli joko nämä elokuvat ovat joko älyttömän hyviä tai todella surkeita esityksiä; välimaastoa ei siis luonnollisestikaan ole.

Lukisin Daredevilin nyt tähän parempien elokuvien joukkoon , kunhan vaan karsitaan siitä kaikki turhat syvälliset juonenpätkät pois ja äimistellään leffa läpi puhtaasti toimintapätkänä jossa veri lentää ja rokki soi. Ilmeisesti "samaa sarjaa" edustaa vähän aikaa sitten näkemäni "The Fantastic Four" , joka oli suorastaan itkuripuliksi verrattavaa sontaa jota ei olisi koskaan pitänyt tehdä; ja mikä nöyryyttävintä , se tyyppi siitä nelosen hyvästä poliisisarjasta , The Shieldistä , oli sotkeentunut siihen paskaan ! Auts !

Noh , nyt olen saanut mellastaa taas tarpeeksi. Ehdotanpa vain , että katselette Daredevilin mikäli mahdollisuus siihen tarjoutuu , sillä se todistaa että sokeatkin voivat osata Karatea. Toivon myös suuresti , että Daredevilille tulisi jossain vaiheessa jatko-osa sillä tämä "Elektra" niminen nainen kyllä kaiken mukaan ansaitsisi ihan oman leffansa.

Hell's Kitchen is my territory..