Paluu viimeiseen taistoon trumpettien soidessa

No , tässä minä nyt taas olen enkä suinkaan ole unohtanut blogiani ja sen potentiaalisia lukijoita. Maailma voi sortua ja Tony Halme päästä Suomen presidentiksi ennen kuin minä jätän blogini suhteellisen säännöllisen päivittämisen. Hah.

Uusivuosihan tuli ja meni harvinaisen asiallisissa merkeissä puhumattakaan siitä että nyt tähän aikaan vuodesta kytätään kalenteria erityisen tarkkaan. Koulu alkaa nimittäin vetelemään viimeisiään ja siihen on enää n. 5 viikkoa. Sen jälkeen se on sitten loppu n. 95 % suuruusmääritelmältään puhumattakaan siitä että voin vihdoinkin kutsua itseäni jollakin tapaa sivistyneeksi ihmiseksi.

Tyttöystäväni sai joululahjaksi Nintendon Gamecuben ja siinä tulikin mukana tämä suosittu "Resident evil 4" - peli. Olen itsekin sarjan alkuperäisten osien fani kunnes ylikaupallisuus Capcomin ahneuden ja virikkeiden puutteen vuoksi lennätti koko sarjan itseään kopioiviksi vanhojen ideoiden toistoiksi naurettavin juonenkääntein ja yllätyksettömin henkilöhahmoin. Oikeastaan RE4 nyt lähemmältä tarkastelultaan on omana , aivan uudenlaisen tarinan ja tapahtumaympäristön omaavana teoksena kieltämättä parempi kuin ennakko-odotukseni sen määrittelevätkään. Kuitenkin sen juoni - joka perinteisesti paljastuu vasta vähitellen tarinan edetessä yllätti minut Amerikkalaisesta toimintaelokuvasta käännetyllä kulullaan. Mieleeni tuli peliä "arvostellessani" jonkinlainen cross-over pätkä missä jonkun tietyn elokuva-, tai pelisarjan henkilöhahmot olisikin siirretty aivan uuteen ympäristöön tappelemaan lohikäärmeitä vastaan tai hoitamaan puutarhaa vanhan tutun ympäristön sijaan. Olen ymmärtänyt että juuri tämä edellä mainittu juonikonseptien radikaali vaihtaminen saattaa jopa miellyttää joitakin henkilöitä vaikka itse olenkin puhtaasti sitä mieltä että He-man ei voisi koskaan osallistua ensimmäiseen maailmansotaan puhumattakaan siitä että Kapteeni Kirk tapaisi Kapteeni Picardin.

Cross-over kaipaa suhteellisenkin nerokasta kykyä liittää kaksi joskus jopa täysin toisiinsa liittymätöntä asiaa tiiviiksi yhteisymmärrykseksi. RE4 pelinä , toisin kuin voisi pessimistisestä näkökannastani olettaa - ei suinkaan ole täysi pettymys siitä huolimatta että Zombieiden ja muiden "epäkuolleiden" häiriköiden sijaan tähtäilläänkin aivan uudenlaisia vihollisia.

Juuri aivan uudenlaisen vihollisen kehittelyyn pelissä on selvästi panostettu; Olin suorastaan yllättynyt miten ällöttäviä ja absurdis-surrealistisia ne loppujen lopuksi olivatkaan. Oikeastaan helpoin yhtymäkohta RE4:n vihollisten välille voisi piirtyä 1970 - luvulta John Carpenterin "the thing" - elokuvasta. Mitä luultavimmin RE4 onkin lainannut materiaalia vihollistensa suunnitteluun juuri tästä pätkästä sen ohella että muutamat muutkin pelin kohtaukset ovat selvästi saaneet ytyä viime vuosien valovoimaisista elokuvateoksista. Haluan kuitenkin todeta että se ei välttämättä tue peliä vaan pikemminkin saattaa tönäistä vanhemmat pelisarjan fanit kuten minut sen kehäpäätelmän äärelle että nyt ollaan siirtymässä pois kokonaan aiheen parista johonkin aivan muuhun. Kokemus on kuitenkin jo nyt osoittanut että tätä Resident evilin osoittamaa uutta suuntaa ei suinkaan paheksuta vaan pikemminkin pelisarjan uusi toimintaan painottaminen on ollut tervetullut uudistus.

Mielestäni RE4 on saanut liikaa vaikutteita juonellisesti aivan jostain muualta kuin alkuperäisten osien Romeron zombie-leffojen siivittämät tiiviin , suorastaan klaustrofobisen kauhun teokset. Tämä suunta on huolestuttava sillä se automaattisesti lohkaisee ilmoille kysymyksen siitä mitä nimi "Resident evil" tekee aivan uuden ja erilaisen pelimaailman ja juonen omaavassa pelissä joka kuitenkin omaa vanhan pelisarjan hahmot ? Omasta mielestäni siteet vanhaan RE - sarjaan ovat vähintään löyhät ja ehkäpä ne tulisikin sitten katkaista kokonaan tällaisen tilanteen kehittyessä. Tällä hetkellä RE4 edustaa minulle jonkinlaista kuriositeettia vanhemman RE:n hahmoilla toimintaelokuvan periaatteella. En siis oikein tiedä mihin se nyt sitten sijoittaisi senkin ohella että pelin perusjuoni oli ainakin minulle pettymys kunhan se enemmän avautui.

Ihan hyvä peli se kuitenkin toteutukseltaan ja erityisesti vihollisten osalta on; juoni kuitenkin pilaa minun nautintoni. Olen kuitenkin varma että mielipiteistäni huolimatta - jotka peilaan puhtaasti vanhemman pelisarjan juoneen , ovat merkityksettömiä nk. "jälkipolville" jotka varmasti leimaavat tämän hyväksi peliksi. Mielestäni kuitenkin alkuperäisen osan kesken jäänyt juoni jää tämän uudenlaisen ideoinnin tieltä kokonaan tarkastelematta varsinkin jos tätä uutta , ja kovinkin pinnallista juonta aletaan kehittämään pidemmälle.

Jätän tässä vaiheessa RE4:n arvostelun sikseen ja ryhdyn kertomaan hieman enemmän muista joululoman ja uudenvuoden ajan vaiheista. Sain nimittäin luettua tenttikirjani loppuun sen ohella että ostin kaksi Arto Paasilinnan teosta "Koikkalainen kaukaa" sekä "Ukkosenjumalan poika". Tuon Koikkalaisen luin jokseenkin loppuun n. 4 tunnissa ja voin nyt jälkikäteen todeta sen olleen ihan hauska ja viihdyttävä teos. Kyseessähän on siis Suomalainen hyvinkin yksinkertainen Scifiä ja agraarikulttuuria yhteiskunnan arvojen tarkastelun ohella sekoittava teos. Pidin siitä , ja olenkin oikeastaan sitä mieltä että loppujen lopuksi se sopisi vaikkapa luettavaksi nykyajan peruskoulun alaluokille ihan senkin takia että kaikki "rajummat asiat" joita kirja käsittelee ovat hyvinkin miedosti esitettyjä ja tuskinpa enää näinä päivinä keneltäkään ala-asteikäiseltä ovat nekään ihan ohittamattomasti karkuun päässeet. Näillä sanoilla haluan viitata siihen että kirjan käsittelemät aiheet viinasta , tupakasta , (maksullisista) naisista , aseista , sodista ja miesten sukupuolielimistä ovat sen verran lievästi esitettyjä että itse kelpuuttaisin näinkin hauskan kirjan niinkin nuorten ikäluokkien viihdykkeeksi.

Sitten ostin vielä tämän kauan himotun Alien Quadrilogy - DVD kokoelman joka rajoittui vaatimattomaan 9 DVD-CD:n määrään. Eilen katsoin tämän ensimmäisen Alien - elokuvan erikoisversion joka sisälsi lähinnä poistettuja kohtauksia vuoden 1979 versiosta. Häpeäkseni minun täytyy todeta että juuri tämä ensimmäinen osa tästä erinomaisesta sarjasta on jäänyt kaikista vähimmälle huomiolle mitä katselukertoihin tulee; en siis ole nähnyt sen kuin ehkäpä n. 5 kertaa. Toista osaa kolmannen ohella on katsottu kaikista eniten analysoivin silmin sen ohella että tämä neljäs ja huonoin on katsottu tasan kaksi kertaa jonka jälkeen en ole siihen halunnut koskea sen aihepiirin johdosta. Minulle Alien - elokuva on edelleen vain kolme. Neljäs oli vain paha uni jonka olen kyennyt sulkemaan pois tajunnastani.


Lisää kuulumisia ilmaantuu blogiin luultavimmin jo päivän päästä kunhan saan hieman kirjoitusintoa kootuksi. Sillä aikaa te muut ihmiset voitte sikailla tai kiristää kaulahuvianne kireämmälle kylmän ilman johdosta taikka nauttia joululahjojenne tuomasta hetkellisestä ilosta.