You should've never gone to Hollywood..

Ennen kuuntelin Rage against the machinea täysipainotteisesti.

Oli täysin luonnollista , että kun sain tietää RATM:n kitaristin , Tom Morellon järkkäilleen SOAD:n pääartistin , Serjin kanssa poliittista yhteispeliä niin katseeni kääntyi System of a downiin. Taisi olla joskus 2004 vuoden alussa kun aloin kuuntelemaan Toxicity - albumia tosissaan ja sen jälkeen sekaisin steal this albumia. Molemmat yhtyeet ovat osittain myöskin aika vahvasti poliittisia näkemyksiä omaavaa porukkaa sillä erolla , että RATM on hajonnut noin neljä vuotta sitten.

System of a down on nyt todellakin ottanut tämän todella asiallisen yhtyeen paikan ja heti kun kuulin että Mesmerize saapui kaupo... Eikun "vaihtoehtoisiin hankintajärjestelmiin" niin tuli ostettua.. Eikun hankkittua se. Voisin minä jopa ostaakin ihan oikeasti kyseisen levyn , mutta epäilen että SOAD ei kaipaa minun panostani enää tässä vaiheessa elämää. Kyllä ne ehtivät tehdä vielä yhden levyn ennenkuin rahat loppuvat.

SOAD on muuten siitä hauska yhtye , että ne ovat Amerikkalais-Armenialaisia. Missä helvetissä on Armenia ? No jaa , epäilisin sen kuuluvan joihinkin entisiin Neuvostoliiton osatasavaltoihin , mutten osaa sijoittaa sitä ihan vielä kartalle. Ihan vielä , siis.

No kuitenkin , olen fanittanut kyseistä yhtyettä jo vuoden jota edelsi aina satunnaisia SOAD:in biisien kuulemisia todella omituisissa paikoissa. Yksi näistä ensimmäisistä SOAD:in biiseistä jonka kuulin taisi muuten olla tämä "Innervision". Sitä ennen muistan kuulleeni erään airsoft - pelin aikana vanhahkossa Hondassa ajellessani SOAD:in biisin "Atwa" jonka soittamisesta en voi kuin kiittää eräitä Kuopiolaisia. You opened my eyes that day. Juurikin voitaisiin sanoa , että mahdollisimman aggressiivinen nk. "kova mättö" vetoaa minuun. Muuta ei oikein tulekaan kuunneltua näinä päivinä kuin sitä tuosta genrestä , ja ei tosiaankaan ole valittamista.

Olen oikeastaan iloinen että tällainenkin helmi löytyi vielä minun käyttööni , sillä olin aivan varma että RATM:n jälkeen ei olisi enää elämää. Ja pelottavaa on sekin kuinka itseasiassa RATM:llä ja SOAD:lla näyttäisi olleen jonkinlaisia yhteyksiä. Toivon kuitenkin , ettei SOAD hajoa ainakaan vielä vähään aikaan. Sillä , no , "herrat tekevät erittäin varteenotettavaa musiikkia" mielestäni. Vaikka , ihan niin tyylipuhdasta tavaraa ei kyllä löydy SOAD:ilta kuin RATM:ltä aikoinaan. Eli toisin sanoen , SOAD:llakin on huonoja kappaleita. RATM:ltä ei alkupään levyilta löydy kuin tasan kaksi hieman huonohkoa kappaletta.

Molemmat bändithän ovat muuten Los Angelesistä , tuosta Amerikan länsirannikon paheiden pesästä. SOAD tosin vain näyttäisi enemmän aktiivisemmin käyttävän tuon paheiden kaupungin rientoja kuin RATM. Taisin lukea , nimittäin , että yksi SOAD:in jäsenistä käyttää kokaiinia.. Lääkkeeksi johonkin vaivaansa , kuulemma. No , ei se nyt minua niinkään haittaa sillä minulle on yhdentekevää mitä ne ukkelit tekevät yksityiselämässä/vapaa-aikanaan kunhan soittavat enigmaattista ja vihaista musiikkiaan seuraavankin levyn ajan.

Ehdotan , että kuunnelkaa tämä uusi levy , nimeltänsä "Mesmerize" aivan heti ja nyt. Ehkäpä se ei kolahda , tai ehkä se ei sitten ainakaan kolahda , mutta voittehan ainakin sanoa että minä käskin. Ei hätää , olen kuullut sen ennenkin. But it was still you who pushed the button.

Hyvää päivän jatkoa.





“This band’s what Public Enemy once was and what Rage Against the Machine never quite managed to be: the potent trifecta of credibility, sincerity and real danger,”