Minulla on nyt suhteellisen hyvin nukutun yön jälkeen taas vaikka mitä asiaa. Tämä ei välttämättä ole mikään positiivinen asia , mutta tulettehan taas jälleen kuulemaan "minunkin puoleni asiasta".
Mistähän voisimmekaan aloittaa , niin..
No , se oli todellakin neiti säihkysäären "ladyshaveriä" jota tuli lainailtua oman puutteessa. Olemme kaikki todella yllättyneitä sen tuomista tuloksista ja täytyy myöntää että sellaisen ladyshaverin tulen hankkimaan ihan sen takia että sillä saa vain parempaa jälkeä , ei voi mitään.
Seuraava asia taasen , käsittelee jotakin todella outoa ja junttimaista ilmiötä jota en ole koskaan oikeastaan voinut ymmärtää. Aion siis tavalliseen tapaan käsitellä musiikkia. Ja vieläpä Suomalaista musiikkia.
Tarkemmin sanottuna , asiaa tulee nyt sellaisista henkilöistä kuin Irwin Goodman sekä Gösta "Leevi & Leavings" Sundqvist. Nämä kaksi kun näyttävät olevan pikemminkin jonkinlaisia pyhimyksiä tämän kansan keskuudessa kuoltuaan. Sitä en voi ymmärtää , sillä kuunneltuani molempien esittäjien kappaleita jo jonkin verran ymmärrykseni loppuu. Nimittäin , kun kuuntelee nyt tämän Sundqvistinkin orkesterin kappaleita , ne ovat usein täyttä nk. "juntti-ammari" - paskaa jossa lähinnä lauletaan niin viinasta kuin kolareista sekä muustakin sekoilusta. Tämä mies olisi sitten kuulemma sen "miesten tuntojen tulkki". Hohhoijaa , I don't buy it.
Koko yhtiö ei ole koskaan ollut mikään suosikkini ja on ehkä saattanut koko urallaan sisältää omasta mielestäni noin kaksi hyvää biisiä. Muut olivat todella tylsää materiaalia joissa yritettiin saada jotakin todella melankolista tilaa aikaiseksi kuulijalle. En voi siis väittää , ettäkö olisin mikään suurikaan Suomi - musiikin ystävä. Mutta tätä hänen bändiään nyt kuitenkin on ylistetty aivan helvetisti jota en voi vain yksinkertaisesti ymmärtää. Mielestäni hänen kappaleensä eivät yksinkertaisesti ole mitenkään miellyttävää kuunneltavaa , vaan täynnä kaikenlaista sellaista tavaraa jota en ainakaan haluaisi kuunnella musiikista. En tarvitse hänen kappaleitaan kertomaan että on olemassa noloja paskiaisia jotka ajavat autonsa päin punaisia ja oksentavat suolensa pellolle , ja miten eilinen pettämis-sessio meni firman sihteerin kanssa.
Aivan yliarvostettua materiaalia tuon orkesterin kama , sanon minä. Ehkäpä kyseinen mies oli ihan asiansa osaava muissa aloissa , mutta tämä hänen bändinsä ei kylläkään tuottanut kun enimmäkseen paskaa materiaalia.
Tästä aasinsillasta pääsemmekin tähän toiseen tapaukseen. Nimittäin Irwin Goodmaniin. Minulla on sen verran enemmän positiivista sanottavaa hänen tuotannostaan , että itsekin omistan ihan sopuhintaan hankitun levyn hänen musiikkiaan. Eli hänen alkuvuosiensa tuotanto , selvästikin , on parempaa kuin se loppupuolen uhoaminen. Eipä silti , kyllä siinä alunkin tuotannossa oli joitakin aika ikävystyttäviä kappaleita jotka osoittivat minulle että hän taisi pikemminkin olla enemmän "puhemiehiä" kuin mitään muuta. Eniten minua kuitenkin kaiketi huvittaa tämä "lopunaikojen" Irwin Goodman joka alkoholisoituneena yritti olla niinkin kovasti yhteiskunnan vihollinen numero uno.
Eniten ymmärsin että tätä äijää "ketutti" oman huvilansa menettäminen. Tämä "ryysyranta meni" - biisihän siitä taitaa kertoa , jossa äijä on nauhoittanut muutaman minuutin ajan huvilansa pakkohuutokauppa-tilaisuuden maininkeja. Olen kuitenkin ymmärtänyt , että tässäkin asiassa ei voi kuin syyttää omaa itseään. Jos rahat loppuvat viinan ja muun sekoilun ansiosta , ei ole tarvetta haistattaa paskoja valtiovallalle vaan pikemminkin ihan omalle itselleen vitunmoisen typeryyden takia. Tätä Irwin Goodman ei selvästikään ymmärtänyt. Sen jälkeen hän muuntui viinoittelunsa kanssa kamalannäköiseksi siaksi jolla oli mukamas niin paljon sanottavaa valtiovaltaa vastaan että ei olisi uskonutkaan (ei hätää , yleensä Helsingin kaivopuisto on täynnä saman kohtalon kokeneita "uusia ajattelijoita" , ja heillä on viisasten juomaakin) . No , minä en ainakaan nähnyt koko äijän tekevän mitään koko edustamansa ideologian puolesta. Ja huvittavinta mitä koko äijässä oli , niin sen täytyi olla tämä hänen rasisti-laulunsa.
Kuten varmasti arvaattekin , niin , minä olen toiminnan mies. Jos itse levyttelisin tuollaisia "aatteellisia julistuksia" mm. ulkomaalaisten pettämättömästä pahuudesta ja valtiovallan paskuudesta , niin pyrkisin myös aktiivisesti sotimaan näitä vastaan. Heittäisin polttopulloja , yllyttäisin kapinaan , tappaisin ihmisiä ja sekoilisin ympäriinsä mikä tahansa aseeksi luokiteltava kädessä sohien muurahaispesää. Selvästikin äijä ei ollut mitään muuta kuin yksi iso paperitiikeri joka kyllä uskalsi olla "kyllä minä tiedän" - mies keskikaljatuopin takaa muttei tainnut sitten olla sitä lopullista munaa esim. lähteä niitä "mutakuonoja" häätämään sieltä isänmaastaan. Vittu , uusnatsitkin omilla levytyksillään ovat kovempia äijiä kun tämä naurettava alkoholisti-sika joka olisi saanut kyllä jättää loppuvuosillaan sen levyttämisen sikseen.
Katkera saa kaiketi olla , sitä en kiellä , mutta "put your money where your mouth is".
No niin , nyt on tullut purettua kaikki patoumat tähän. Voin vain sanoa tämän jälkeen , että kyseisen äijän alkuvuosien "rallit" olivat ihan hauskoja ja jopa puhtaasti viihtelliseltä arvoltaan mukavia , mutta sitten äijän katkeroituessa sekoilujensa ansiosta musiikki muuttui. Sitä hänen ei selvästikään olisi pitänyt tehdä. Sillä , jos haluaa ottaa radikaalin linjan elämässään , niin "sitä elettäessä on sitten kanssa oltava sitä munaa". Tämä tapaus ei tehnyt muuta kuin uhosi , enimmäkseenkin.
Hyvää päivänjatkoa.
P.S.
Arvasin että Mr. Sidewinderilla oli jotakin tekemistä kuuseni katoamiseen. Pyyhkiköön Sipoolainen kuusemme hyvin Oululaisten takalistoja vessapaperin muodossa. Rest in pieces.
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment