Muutamisen viikkoa sitten koin tarpeelliseksi juuri lentokentällä hankkia itselleni uuden parranajokoneen. Tai , ainakin jonkinlaisen välineen jolla kyseinen miehinen nesesiteetti voitiin hoitaa kunnollisesti. Hankin Gilletten Mach3P - partahöylän jota kutsuttiin kovinkin mullistavaksi keksinnöksi sen uudenlaisen rakenteen ansiosta.
Sitä ennen minulla oli varsin epämääräinen sininen (?) höylä joka ei tosiaankaan tehnyt töitään enää kunnolla vaan yksinkertaisesti jätti aikamoisen sängen jälkeensä. Omistan myös sähkökäyttöisen partakoneen joka on viime aikoina ollut todellakin aivan paska laadultaan. Sen molemmissa terissä alkaa olemaan kulumajälkiä joiden ansiosta se todellakin repii ihon auki todella kivuliaasti yrittäessäni ajaa esim. leuan alta sänkeä pois. Lopputulos tuolla sähkökäyttöisellä ajaessa on ollut todella nolo joiden aikana minua on epäilty mm. vampyyrien iskun kohteeksi jäämisestä sekä liian kovasta "kaulaan suutelemisesta".
Kaikin puolin Mach3P oli siis tervetullut vehje minun lipastoni vasempaan ylälaatikkoon. Revittyäni sen ulos paketista otin esille myös ostamani "partavaahdon" jota kaupusteltiin mm. minulle sillä iskulauseella että se yhdistettynä Mach3P:n uskomattomaan rakenteeseen takaisin maailman parhaimman parranajonautinnon. "Ja aivan varmana tulisi sitten sileätä sieltä leuankin alta" , luvattiin. Kokeilin uutta konettani todella innoissani ja heitin vaahdot naamaan ja kiinnitin terän niinkuin normaalisti normaalit ihmiset tekevätkin.
Mach3P:n pääasiallisena ideanahan on kaupata vehje joka omaa normaalin käsikäyttöisen parranajovehkeen lisäksi moottoroidun ajonautinnon. Tämän pitäisi sitten olla jotenkin tarkempi ja nopeampi ajo , tietenkin. No , oli se kieltämättä parempi kuin entiset kokeilut ja kaulakaan ei avautunut liian uhkaavasti. Itseasiassa , ei ollenkaan.
Kuitenkin alustavan ajelun tuloksena oli selvästi vielä jokseenkin "sänkinen" tunne ihanassa "feississäni". Ajelin kasvoni uudestaan ja vasta tuon jälkeen voin sanoa että olin jokseenkin tyytyväinen siihen mitä tuli koettua. Siltikin monia kohti piti vielä hieman höylätä ja höylätä kunnes pystyin toteamaan itselleni että paikat olivat tarpeeksi sileät. No joo , loppulausekkeena voitaneen kaiketi sanoa että ihan kelvollinen vehje se oli vaikka partavaahdon käytössä ei ollut paljoakaan apua koko ajotoimessa sinänsä.
Vähän myöhemmin tuli sitten kokeiltua jotakin aivan muuta parranajo-toiminnassa. Voin nimittäin sanoa , että nk. "poikkeustapauksessa" syntyy aika yllättäviä tuloksia ihan suoranaisesti naisille tarkoitetulla nk. "lady-shaverillakin". Nimittäin sillä tuli aika sileää jälkeä ja pelkällä vedellä kuorrutettuna. Eli , vaahtoa ei käytetty ollenkaan , siis. Tämä oli yllättävää verrattuna "miesten" Mach3P - malliin.
Eli tässäkään asiassa mikään ei ole sitä , miltä se näyttää. Ja se jos mikä vasta onkin pelottavaa.
Ajatelkaapa vaikka sitäkin , että koko ladyshaver - vehje maksaa itseasiassa vähemmän kuin tämä miesten Mach3. Ja sillä tuli vieläpä parempaakin jälkeä kuin tuolla toisella. Pelottavaa , eikö ?
Ja turha ajatella edes mitä aion seuraavaksi hankkia..
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment