Nyt voin sanoa kokeneeni melko kokonaisvaltaisesti kevään Helsingissä.
Olen nyt nähnyt sen miten kadut muuttuvat lumisista kanjoneista harmaankeltaisiksi asfalttiviidakkojen tukipylväiksi keväisen auringon paisteessa, sekä sen miten ylipäätään kaupunki siirtyy talvesta kevääseen ja jossain vaiheessa kesäänkin. Kävin eilen ja toissapäivänä nukkumassa muutaman yön kotona, mutta eipä tuo maiseman ja paikan vaihto juurikaan psyykkeessä mitenkään mitään muuttanut- olin edelleen aivan konkreettisesti tornitalojen, modernin arkkitehtuurin ja tuhansien uusien kasvojen maailmassa.
M ei usko minua kun kerta toisensa jälkeen kerron pitäväni Helsinkiä turvattomana kaupunkina etenkin yöaikaan. Eilen illalla joku bussinkuljettaja oli hakattu juurikin sielläpäin missä M asuu, joten tulemme varmasti käymään asiasta keskusteluja tänään kunhan vain työpäivänä täällä päättyy. Kenties välinpitämätön asenne tällaisia asioita kohtaan juontaa juurensa M:n yleensäkin huolettomammasta elintavasta, johon kuuluu eräänä osana liiallisen huolehtimisen vähäinen esiintyminen hänen käyttäytymisessään tilanteen kuin tilanteen osalta.
Työpäivistä puheenollen minulle on järjestelty nyt seuraaviksi pariksi viikoksi melko vähän työaikaakin. Se on kenties jopa ihan hyväkin, vaikka voisihan sitä jälleen töissäkin olla. Seuraavalla viikolla olen kuitenkin vain kolme päivää töissä ja tämäkin viikko kutistui nyt saman suuruiseksi. Pidän tätä eräänlaisena pakkolomautuksena, mutta veikkaisin että pikemminkin se taitaa johtua siitä että työnjohdolliset tahot ovat huomanneet minun olleen aika paljon töissä lopputalven sun muun ajan muutenkin.
Hukkasin viimeisen toimivan MP3-soittimeni erääseen bussiin tässä jokin aika sitten. En ole vieläkään jaksanut ostaa uutta, vaikka sinänsä ironisinta asiassa on kai se että pitkään podin epämukavuutta sen soittimen osalta lähinnä siksi että sen kuulokkeet olivat aivan mäsänä, mutta nyt kohtalon koura poisti itseasiassa koko soittimen olemassaolon niinkin tyylikkäästi ettei tuollaisia asioita muutenkaan tarvitse enää pitää huoltensa listalla ykkösenä. Anttilassa uudet soittimet olisivat hintaloukkaa 70-100€. Nyt kun voisi vielä päättää sen mallin sun muuta.
Nyt kuitenkin luvassa on pääsiäinen. En tarkalleen muista mitä tein viime pääsiäisenä, mutta varmaa kai on että se ei ollut mitään sellaista mitä me nyt olemme aikeissa toteuttaa. Raportoin siitä sitten kunhan seuraavan kerran olen koneen äärellä.
Thursday, April 21, 2011
Wednesday, April 20, 2011
"I'm so happy to be back home again"
Kevät jatkuu. Vaalitkin tuli ja meni.
Oikeastaan nuo vaalit olivat siitä ikävät, että vaikutti pikemminkin siltä että kaikki sellaiset ehdokkaat jotka olen nähnyt livenä ja heidän sanomaansa tutustunut yhtään enempää eivät tuntuneet päässeen lävitse. Lisäksi oma henkilökohtainen vaaliskandaalini taisi pohjata tuossa eilen, kun huomasin että minun ääntäni ei vissiin sieltä oltukaan rekisteröity haluamalleni ehdokkaalle. Toisaalta kun asiaa ajattelee, niin aiheuttajana on saattanut hyvinkin olla ihan vaan epäselvä käsiala taikka sitten ääntenlaskijan (väärä) tulkinta ehdokasnumerosta. Kyllähän tietysti moinen käänne vähän itkettää, mutta minkäs teet enää tässä vaiheessa jos asiat ovat kerran menneet tuolla tapaa.
Fiilikset noin muuten ovat olleet kaikesta jo tapahtuneesta huolimatta aika hyviä. Parasta tietty on kevät ja lämpö, jota on muuten luvattu tällekin viikonlopulle ihan kiitettävästi.
Oikeastaan nuo vaalit olivat siitä ikävät, että vaikutti pikemminkin siltä että kaikki sellaiset ehdokkaat jotka olen nähnyt livenä ja heidän sanomaansa tutustunut yhtään enempää eivät tuntuneet päässeen lävitse. Lisäksi oma henkilökohtainen vaaliskandaalini taisi pohjata tuossa eilen, kun huomasin että minun ääntäni ei vissiin sieltä oltukaan rekisteröity haluamalleni ehdokkaalle. Toisaalta kun asiaa ajattelee, niin aiheuttajana on saattanut hyvinkin olla ihan vaan epäselvä käsiala taikka sitten ääntenlaskijan (väärä) tulkinta ehdokasnumerosta. Kyllähän tietysti moinen käänne vähän itkettää, mutta minkäs teet enää tässä vaiheessa jos asiat ovat kerran menneet tuolla tapaa.
Fiilikset noin muuten ovat olleet kaikesta jo tapahtuneesta huolimatta aika hyviä. Parasta tietty on kevät ja lämpö, jota on muuten luvattu tällekin viikonlopulle ihan kiitettävästi.
Sunday, April 17, 2011
Kiva juttu, tota
Ulkona lämmintä vähintään 13 astetta ja sisällä istuskellaan sunnuntaita "töitä" tehden. Elämä on joskus rankkaa.
Wednesday, April 13, 2011
Tämän siitä saa-
Kevät on nyt jopa alkanut täälläkin päin. Ikävää on tietysti se että aika paljon on myös sadellut tämän suuren, keväisen loiston ohella.
Töissä suuret henkilöstöpoliittiset uudelleenjärjestelyt ovat luoneet tilanteen jossa kesän suunnitelluista lomista ja tarkasta työjärjestyksestä ei oikeastaan ole mitään varmuutta tulossa. Toisinaan on ikävää kun organisaatio jolle mukamas työskentelee ei oikeastaan pidä sovituista asioista kiinni, vaikka kuinka yrittäisi jäsennellä jo vapaa-aikansakin niin että työt sujuisivat mahdollisimman sutjakkaasti.
Olen kuitenkin valitettavasti joutunut huomaamaan että niinhän se vaan menee pitemmällä tähtäimellä että asiat sotketaan kyllä ihan sinunkin puolestasi ja muiden toimesta mikäli ellet tajua tehdä sitä itsekin. Itse itseään ei siis tarvitse avustaa. Onneksi kuitenkin kyse on suhteellisen pienistä jutuista, mutta tietysti kokonaisuuden kannalta ajatellen olisi ihan mukavaa tietää muutamakin minua jo pitempään askarruttanut juttu näihin asioihin liittyen.
Vapaa-ajan osalta tekemistä jälleen riittää. Voisin sanoa että oikeastaan vapaa-ajan osalta tekemistä on jo niinkin paljon että vapaa-aikakin on kuin oikeastaan jäsenneltyä ja tarkasti ohjailtua "toimintaa", jossa nimenomaan aina pitää olla jossain johonkin tiettyyn aikaan ja tietyissä aikeissa. Tämä ei minusta ole oikeastaan se vapaa-ajan ydin ja perimmäisin tarkoitus, mutta kenties tilanne nyt vaan on niin että näin niiden asioiden on mentävä. Oikeastaan olin tuossa viikonloppuna eräillä kutsuilla käymässä, jonka sivutuotteena olin kovin väsynyt muutenkin.
Jälleen kerran voitaisiin siis sanoa että tämä tällainen vaatii verojaan, enkä totta puhuen jaksaisi enää töissäkään hirveästi sitä tahtia mitä tämä nyt on ollut jo aika kauan. Vähän voisi siis tahti helpottaa, mutta minkäs toisaalta teet kun kerran on aloitettu. Sentään se on kyllä ihan ihailtavaa että illat alkavat olla todella valoisia. On mukavaa lähteä töihin niin kuin lähteä töistäkin iltapäivällä tai illalla nähden jopa eteensä. Eilen näin ihmisten jopa yrittäneen aloittaa terassikautta tietyissä kohdin kaupunkia, mutta kyllähän ne juomalasit olivat sitten siihen jääneet kun oli huomattu että etenkin iltaisin ilma vetäytyy melko kylmäksi muutenkin.
Ikävä todeta ehkä näin, mutta kyllä ehdottomasti haluaisin vaan vapaa-ajallani edes jonkun verran nukkua ja levätä. Nytkään en oikeastaan pääse perjantaina viettämään mitään viikonloppua, vaan joudun lähtemään "kiertelemään" paikkoja yhteyksissä jos toisissakin melkeinpä puoleen yöhön. Tämä kaikki siis ihan vapaaehtoispohjalta "koska pitää olla hauskaa" jne.
Töissä suuret henkilöstöpoliittiset uudelleenjärjestelyt ovat luoneet tilanteen jossa kesän suunnitelluista lomista ja tarkasta työjärjestyksestä ei oikeastaan ole mitään varmuutta tulossa. Toisinaan on ikävää kun organisaatio jolle mukamas työskentelee ei oikeastaan pidä sovituista asioista kiinni, vaikka kuinka yrittäisi jäsennellä jo vapaa-aikansakin niin että työt sujuisivat mahdollisimman sutjakkaasti.
Olen kuitenkin valitettavasti joutunut huomaamaan että niinhän se vaan menee pitemmällä tähtäimellä että asiat sotketaan kyllä ihan sinunkin puolestasi ja muiden toimesta mikäli ellet tajua tehdä sitä itsekin. Itse itseään ei siis tarvitse avustaa. Onneksi kuitenkin kyse on suhteellisen pienistä jutuista, mutta tietysti kokonaisuuden kannalta ajatellen olisi ihan mukavaa tietää muutamakin minua jo pitempään askarruttanut juttu näihin asioihin liittyen.
Vapaa-ajan osalta tekemistä jälleen riittää. Voisin sanoa että oikeastaan vapaa-ajan osalta tekemistä on jo niinkin paljon että vapaa-aikakin on kuin oikeastaan jäsenneltyä ja tarkasti ohjailtua "toimintaa", jossa nimenomaan aina pitää olla jossain johonkin tiettyyn aikaan ja tietyissä aikeissa. Tämä ei minusta ole oikeastaan se vapaa-ajan ydin ja perimmäisin tarkoitus, mutta kenties tilanne nyt vaan on niin että näin niiden asioiden on mentävä. Oikeastaan olin tuossa viikonloppuna eräillä kutsuilla käymässä, jonka sivutuotteena olin kovin väsynyt muutenkin.
Jälleen kerran voitaisiin siis sanoa että tämä tällainen vaatii verojaan, enkä totta puhuen jaksaisi enää töissäkään hirveästi sitä tahtia mitä tämä nyt on ollut jo aika kauan. Vähän voisi siis tahti helpottaa, mutta minkäs toisaalta teet kun kerran on aloitettu. Sentään se on kyllä ihan ihailtavaa että illat alkavat olla todella valoisia. On mukavaa lähteä töihin niin kuin lähteä töistäkin iltapäivällä tai illalla nähden jopa eteensä. Eilen näin ihmisten jopa yrittäneen aloittaa terassikautta tietyissä kohdin kaupunkia, mutta kyllähän ne juomalasit olivat sitten siihen jääneet kun oli huomattu että etenkin iltaisin ilma vetäytyy melko kylmäksi muutenkin.
Ikävä todeta ehkä näin, mutta kyllä ehdottomasti haluaisin vaan vapaa-ajallani edes jonkun verran nukkua ja levätä. Nytkään en oikeastaan pääse perjantaina viettämään mitään viikonloppua, vaan joudun lähtemään "kiertelemään" paikkoja yhteyksissä jos toisissakin melkeinpä puoleen yöhön. Tämä kaikki siis ihan vapaaehtoispohjalta "koska pitää olla hauskaa" jne.
Wednesday, April 06, 2011
Ai niin, tota.. (huomautus: part I)
Oikeastaan mä haluaisin nyt tämän syksyä muistuttavan kevään ja halpojen jatsinautintojen saattelemana ruveta kirjoittamaan tätä blogia niin kuin dekkarimuotoiseksi. Se olisi mielenkiintoisen kokeellinen projekti, joka voisi tuottaa uusia assosiaatioita eli mielleyhtymiä vallitsevan todellisuuden rajapintaan.
.. AHAHAHAHAHA. Mä meen nyt Punavuoreen.
.. AHAHAHAHAHA. Mä meen nyt Punavuoreen.
Casual wednesday.
Sade vierii taivaasta pitkin Helsingin keskustan kiviharmaiden elementtitalojen rypästä. Ilma on hyvin syksyinen, vaikka päivämäärä kertookin että nyt kai pitäisi olla kevättä tulossa. Kevät on kuulemma tänä vuonna myöhässä, vaikka tuntuu että se oli kyllä aivan yhtä myöhässä viimekin keväänä.
Kuuntelen tässä John Coltranen häikäilemättömän tyylikästä jatsikappaletta "Jazz Casual" jonkun orkesterin säestämänä ja juon kahvia. Viikonlopuksi taitaa taas olla jonkinlaista settiä tiedossa, vaikka voihan se olla ihan oikeastaan mitä vaan karaoken, syömään menemisen ja muuten vaan oleilun väliltä. Oikeastaan yllätykset ovat ihan kivoja ja odotettujakin tältä saralta.
Kahvi on muuten pian taas loppu. Täytyy käydä ostamassa lisää kahvia, sillä ilman sitä en tosiaankaan aina oikein pysy hereillä tai muutenkaan oma henkilökohtainen ns. "flow" ei ole yhtä tautinen suinkaan ilman sitä.
Juttelin tänään ekstaattisen työkaverini kanssa, joka oli kuulemma onnistunut saavuttamaan ns. "Lucid"-unen jossa tosiaan tajusi näkevänsä unta ja täten kykeni havainnoimaan ympäristöään samaan tapaan kuin reaalitodellisuudessakin unen aikana. Unessa kuulemma tämä tyyppi oli mennyt jonkun asuntoon ja siellä sitten jutusteltuaan hetken siellä olleiden tyyppien kanssa sisään oli pamahtanut joku oravaa muistuttava elikko, joka oli täytynyt poistaa asunnosta ikkunan kautta. Unessa olleet tyypit kertoivat että välillä kämppään kuulemma tulee joku oravapeto aina kummittelemaan, mutta siitä pääsee eroon ihan vaan feidaamalla sen ulos ikkunan kautta.
Tuota tyyppiä kuunnellessani mieleeni tulvahti kyllä varsin mielenkiintoinen olotila. Tavallaan olin kateellinen siitä että hänen unensa olivat ja ovat niin mielikuvituksellisia, sillä nykyään nimittäin minä en enää ollenkaan muista uniani kovinkaan tarkkaan. Ehdotin tuolle tyypille että jos hän haluaa ja viitsii, niin tällaisten unien merkitseminen ylös kantsii ehdottomasti tehdä ihan jo jälkipolviakin ajatellen.
Ai niin, ja tänään muuten luin Wikipedian puolelta aiheesta "munat" eli Egg (biology).
Kuuntelen tässä John Coltranen häikäilemättömän tyylikästä jatsikappaletta "Jazz Casual" jonkun orkesterin säestämänä ja juon kahvia. Viikonlopuksi taitaa taas olla jonkinlaista settiä tiedossa, vaikka voihan se olla ihan oikeastaan mitä vaan karaoken, syömään menemisen ja muuten vaan oleilun väliltä. Oikeastaan yllätykset ovat ihan kivoja ja odotettujakin tältä saralta.
Kahvi on muuten pian taas loppu. Täytyy käydä ostamassa lisää kahvia, sillä ilman sitä en tosiaankaan aina oikein pysy hereillä tai muutenkaan oma henkilökohtainen ns. "flow" ei ole yhtä tautinen suinkaan ilman sitä.
Juttelin tänään ekstaattisen työkaverini kanssa, joka oli kuulemma onnistunut saavuttamaan ns. "Lucid"-unen jossa tosiaan tajusi näkevänsä unta ja täten kykeni havainnoimaan ympäristöään samaan tapaan kuin reaalitodellisuudessakin unen aikana. Unessa kuulemma tämä tyyppi oli mennyt jonkun asuntoon ja siellä sitten jutusteltuaan hetken siellä olleiden tyyppien kanssa sisään oli pamahtanut joku oravaa muistuttava elikko, joka oli täytynyt poistaa asunnosta ikkunan kautta. Unessa olleet tyypit kertoivat että välillä kämppään kuulemma tulee joku oravapeto aina kummittelemaan, mutta siitä pääsee eroon ihan vaan feidaamalla sen ulos ikkunan kautta.
Tuota tyyppiä kuunnellessani mieleeni tulvahti kyllä varsin mielenkiintoinen olotila. Tavallaan olin kateellinen siitä että hänen unensa olivat ja ovat niin mielikuvituksellisia, sillä nykyään nimittäin minä en enää ollenkaan muista uniani kovinkaan tarkkaan. Ehdotin tuolle tyypille että jos hän haluaa ja viitsii, niin tällaisten unien merkitseminen ylös kantsii ehdottomasti tehdä ihan jo jälkipolviakin ajatellen.
Ai niin, ja tänään muuten luin Wikipedian puolelta aiheesta "munat" eli Egg (biology).
Tuesday, April 05, 2011
Optinen harha
Menin ostamaan maitoa. Sen piti maksaa litralta 1,59€.
Kassalla sijainnut sinihiuksinen tyttö kuitenkin pyyti maitolitrasta vain yhdeksänkymmentä senttiä. Totesin että hintapyyntö taisi olla kevään ensimmäinen optinen harha johon onnistuin hairahtumaan.
Muuten niin koko viime viikon satoi. Aika paljon tuli vieteltyä aikaa sisätiloissa, ja mistäpä sitä tietää jos joutuu vieläkin viettämään aikaa sisätiloissa mukamas nyt virallisesti alkaneen kevään johdosta. Olin kyllä havaitsevinani lumien sulamista, mutta kyllähän tuota valkoista mönjää kaikkialla yhä edelleen paljoltikin on.
Eilinen maanantai oli muuten vapaapäivä. Kulutin tuon päivän lähinnä nukkumalla helvetisti, joka sitten kulminoitui siihen että yöllä ei väsyttänyt ollenkaan. Yhdessä vaiheessa muistan nähneeni unen siitä miten nukuin töissä jollain ihmeen sohvalla ja sitten pomoni löysi minut sieltä makaamasta. Oikeastaan tuo uni ei olisi voinut olla lähempänä totuudesta.. ainakaan mielikuvitustasolla.
Kassalla sijainnut sinihiuksinen tyttö kuitenkin pyyti maitolitrasta vain yhdeksänkymmentä senttiä. Totesin että hintapyyntö taisi olla kevään ensimmäinen optinen harha johon onnistuin hairahtumaan.
Muuten niin koko viime viikon satoi. Aika paljon tuli vieteltyä aikaa sisätiloissa, ja mistäpä sitä tietää jos joutuu vieläkin viettämään aikaa sisätiloissa mukamas nyt virallisesti alkaneen kevään johdosta. Olin kyllä havaitsevinani lumien sulamista, mutta kyllähän tuota valkoista mönjää kaikkialla yhä edelleen paljoltikin on.
Eilinen maanantai oli muuten vapaapäivä. Kulutin tuon päivän lähinnä nukkumalla helvetisti, joka sitten kulminoitui siihen että yöllä ei väsyttänyt ollenkaan. Yhdessä vaiheessa muistan nähneeni unen siitä miten nukuin töissä jollain ihmeen sohvalla ja sitten pomoni löysi minut sieltä makaamasta. Oikeastaan tuo uni ei olisi voinut olla lähempänä totuudesta.. ainakaan mielikuvitustasolla.
Suurkaupungin idylliä
Olen pitkästä aikaa kotona käymässä.
Kevät ei ole oikeastaan säiden osalta juurikaan edennyt, vaan tänäänkin satoi lunta vaikka ilmat olivatkin varsin lämpimiä. Selkeästi paikoitellen kai kevät jotenkin näkyy, mutta aika talvistahan tuolla ulkona jälleen ja yhä edelleen on.
Pahinta on kai se ettei tiedä aina sitäkään että miten kannattaisi pukeutua. Kevään ensimerkeistä riemastuneena ryhdyin heti vähentämään vaatetusta ja sain sitten jälleen kerran flunssankin. Onneksi sentään ei noussut kuumetta tällä kertaa, mutta kyllähän sen jo naamastani näkee että kovaa ja usein tulee niisteltyä nenäänsä.
Luin töissä omakaupunki.fi:stä lukijan uutisen, jossa joku mies oli spontaanisti katsellut pornoa Kampissa joltain ilmaiselta tietokonepäätteeltä keskellä päivää ja vieläpä leikkivien lasten takana. Tuosta tapahtumasta oli sitten asiasta raportoinut lukija ottanut ihan kuvankin. Sinänsä kai tuurilleni sopivaa että tunnistin jopa tuon miehen hänen haalistuneesta maastotakistaan ja mustasta nutustaan sellaiseksi henkilöksi jonka olen ihan varmasti joskus ja jossain nähnyt Helsingissä. Oikeastaan varmaan juuri tuo haalea maastotakki taisi olla se mikä kiinnitti minun huomioni jo silloin, mutta en suinkaan osannut taaskaan arvioida että tällä kertaa tuo tyyppi jopa pääsisi jotenkin uutisiin pornoiluistaan. Kuinka sopivaa kuitenkin että kykenin tunnistamaan kyseisen tyypin näiden ihmismassojen keskeltä, mutta totta puhuen se näyttää tapahtuvan muutenkin aika usein.
Sinänsä kai hauska juttu että vapaa-ajalleni on kyllä kieltämättä keksitty nyt yhtä sun toistakin tekemistä. Koko ajan siis pitää valitettavasti olla menossa ja tekemässä jotain, joka nyt tietenkään ei ole sinänsä huono juttu ollenkaan. Joskus kuitenkin sitä haluaisi jälleen sitä kuuluisaa "aikaa itselleen", mutta minkäs teet kun olet päätynyt tekemisiin tyypin kuin tyypin kanssa siinä määrin että on päättänyt aikansa pyhittää toiselle mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Onhan se siis mukavaa, mutta samalla täytyy myös ymmärtää ettei millään kykene ainakaan tällä hetkellä tekemään kaikkea sitä mitä ehkä haluaisi.
On ehkä kuitenkin vaikeaa sanoa tai siis myöntää että tällä hetkellä tunnen suuremmalti kuitenkin jonkinlaista tyytyväisyyttä elämääni pitkästä aikaa. Tietenkin olen tuntenut tyytyväisyyttä elämässäni ennenkin, mutta juuri nyt olen sellaisissa seikkailuissa mukana etten suinkaan koe ettäkö tätä kannattaisi jättää kokemattakaan. Olen kuitenkin tottunut tilanteeseen, vaikka kieltämättä totuttautumistahan tämä edelleen vaatii.
Kello tulee kuitenkin nyt jo yli yksi ja huomenna pitää lähteä istuskelemaan "töissä duunissa"-periaatteella, joten toivotan pitemmittä puheitta kaikille tätä lukeneille oikein "hauskaa" päivänjatkoa omille tahoilleen.
Kevät ei ole oikeastaan säiden osalta juurikaan edennyt, vaan tänäänkin satoi lunta vaikka ilmat olivatkin varsin lämpimiä. Selkeästi paikoitellen kai kevät jotenkin näkyy, mutta aika talvistahan tuolla ulkona jälleen ja yhä edelleen on.
Pahinta on kai se ettei tiedä aina sitäkään että miten kannattaisi pukeutua. Kevään ensimerkeistä riemastuneena ryhdyin heti vähentämään vaatetusta ja sain sitten jälleen kerran flunssankin. Onneksi sentään ei noussut kuumetta tällä kertaa, mutta kyllähän sen jo naamastani näkee että kovaa ja usein tulee niisteltyä nenäänsä.
Luin töissä omakaupunki.fi:stä lukijan uutisen, jossa joku mies oli spontaanisti katsellut pornoa Kampissa joltain ilmaiselta tietokonepäätteeltä keskellä päivää ja vieläpä leikkivien lasten takana. Tuosta tapahtumasta oli sitten asiasta raportoinut lukija ottanut ihan kuvankin. Sinänsä kai tuurilleni sopivaa että tunnistin jopa tuon miehen hänen haalistuneesta maastotakistaan ja mustasta nutustaan sellaiseksi henkilöksi jonka olen ihan varmasti joskus ja jossain nähnyt Helsingissä. Oikeastaan varmaan juuri tuo haalea maastotakki taisi olla se mikä kiinnitti minun huomioni jo silloin, mutta en suinkaan osannut taaskaan arvioida että tällä kertaa tuo tyyppi jopa pääsisi jotenkin uutisiin pornoiluistaan. Kuinka sopivaa kuitenkin että kykenin tunnistamaan kyseisen tyypin näiden ihmismassojen keskeltä, mutta totta puhuen se näyttää tapahtuvan muutenkin aika usein.
Sinänsä kai hauska juttu että vapaa-ajalleni on kyllä kieltämättä keksitty nyt yhtä sun toistakin tekemistä. Koko ajan siis pitää valitettavasti olla menossa ja tekemässä jotain, joka nyt tietenkään ei ole sinänsä huono juttu ollenkaan. Joskus kuitenkin sitä haluaisi jälleen sitä kuuluisaa "aikaa itselleen", mutta minkäs teet kun olet päätynyt tekemisiin tyypin kuin tyypin kanssa siinä määrin että on päättänyt aikansa pyhittää toiselle mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Onhan se siis mukavaa, mutta samalla täytyy myös ymmärtää ettei millään kykene ainakaan tällä hetkellä tekemään kaikkea sitä mitä ehkä haluaisi.
On ehkä kuitenkin vaikeaa sanoa tai siis myöntää että tällä hetkellä tunnen suuremmalti kuitenkin jonkinlaista tyytyväisyyttä elämääni pitkästä aikaa. Tietenkin olen tuntenut tyytyväisyyttä elämässäni ennenkin, mutta juuri nyt olen sellaisissa seikkailuissa mukana etten suinkaan koe ettäkö tätä kannattaisi jättää kokemattakaan. Olen kuitenkin tottunut tilanteeseen, vaikka kieltämättä totuttautumistahan tämä edelleen vaatii.
Kello tulee kuitenkin nyt jo yli yksi ja huomenna pitää lähteä istuskelemaan "töissä duunissa"-periaatteella, joten toivotan pitemmittä puheitta kaikille tätä lukeneille oikein "hauskaa" päivänjatkoa omille tahoilleen.
Subscribe to:
Posts (Atom)
