Varainkeruujuhla

Siinäpä tuo nyt sitten olisi. Uusi hankintalistan kärkisijoitus.

Eli X-Box 360:n olen päättänyt hankkia kunhan kiireiltäni ehdin. Tällä hetkellä minulla on jo nk. "rahat kädessä" moiseen laatikkoon, vaan miettimisaikaa tarvitaan sen verran, että pitääkö lähteä Vaasaan vaiko Seinäjoelle asti moista hakemaan. Syy miksi olen päätynyt X-Boxiin on se, että minulla ei ole pitkään aikaan ollut mitään konsolia, ja tämä laatikko tässä on täynnä mitä kiinnostavampia pelejä. Vaikka PS2 on melkein puolet halvempi kuin X-Box 360, niin onhan se nyt kiva tämmöinenkin vehje hankkia - ainakin pelitarjonta näyttää olevan ihan mielenkiintoista tasoa. Lisälaitteista puhumattakaan.

Tällä hetkellä olen taas Huuto.netin puolella aloittanut tekemään kauppaa oikein kunnolla. Täytyy sanoa, että jo kolme todella sievoista kauppaa on tullut iskettyä. Näillä rahoilla mitä saan huutiksen kaupoista olisi tarkoitus rahoittaa niin monta peliä X-Boxille kuin mahdollista. Toivotaan siis että ihmiset oikein törsäävät kohteisiini. Täytyy kyllä myöntää, että pieni himohan se olisi ostaa myös PS2:kin samaan syssyyn - tuon verran rahaa kun nimittäin jää minulle aina ylitse opintotuistakin kuukausittain. Eihän sitä tosiaan tiedä, että jos vaikkapa sen PS2:nkin ostaisi, tosin ei kyllä vielä samaan aikaan X-Boxin kanssa. PS2 saa nyt vähän aikaa odotella.

Olen tehnyt myöskin listaa peleistä, joita pitäisi X-Boxille hankkia. Tällä hetkellä listalla taitaa olla about seuraava:

Dead Rising (kun zombieista ja ruohonleikkureista on kyse, niin tämä on pakollinen ostos!)
Grand Theft Auto: San Andreas (PC:lle en ainakaan tätä vielä raaski ostaa - ja X-Boxille se on kuulemma myöskin tätä nykyä halpa)
Grand Theft auto IV (tämän hankkimisen syitä ei edes tarvitse perustella)
Canis Canem Edit (kunhan tämä X-Boxille tulee)
Saints Row (kuulemma joku GTA-klooni)
Gun (kuulostaa ihan kivalta)
Hitman-Blood Money (Herra 47 jaksaa salamurhata tiensä suoraan sydämeeni!)
Tomb Raider - Legend (pitkään aikaan en ole Tomb Raidereitakaan pelaillut!)
Condemned (hauskaa sarjamurhausta!?)


Rahat pitäisi siis näille kaikille keräillä. Uskon että ihan ensialkuun en varmasti voi ostaa kuin ihan muutaman, mutta tarkoitushan se onkin, että nämä keräillään hiljalleen kokoon!

Peruskoulun päättötodistus- testi

No johan on ajat muuttuneet !

Selailin tuossa Helsingin Sanomien sivuja, ja sieltä sitten löytyi tällainen testi. Täytyy kyllä sanoa, että mikäli peruskoulu olisi ollut noinkin yksinkertainen - ja helposti arvioitavissa niin... Niin... Hmm... Tuota.. Olisivatkohan asiat niinkään muuttuneet ?

No kuitenkin, tässäpä ovat minun tulokseni "läpäisisitkö peruskoulun?" - testistä:

PERUSKOULUN PÄÄTTÖTODISTUS


Äidinkieli..................... 8
Englanti....................... 9
Ruotsi......................... 8
Matematiikka.................. 10
Fysiikka ja kemia.............. 9
Biologia ja maantieto.......... 8
Historia ja yhteiskuntaoppi... 10
Elämänkatsomustieto............ 8
Liikunta ja terveystieto...... 10
Musiikki....................... 9
Kotitalous..................... 7
Käsityö: tekninen työ.......... 8
Kuvataide...................... 6
Käytös ja huolellisuus......... 9

Keskiarvo.................... 8,5




SYK kutsuu?? Ja btw:nä näkee kyllä, että tämän todistuksen saanut toisesta todellisuudesta saapunut minä on kyllä ollut lähes kaikessa aivan käänteisen arvosanan saanut henkilö kuin minä tuolloin aikanaan. Tuo liikunnan numero näyttää kyllä menneen sikäli aika hyvin, että kymmenen punnerruksen tekeminen ei kyllä tehnyt minulle tiukkaakaan - olisivat pistäneet tekemään enemmän ! Ha-haah !

Matematiikassa näytänkin sitten aivan täydellisesti ylittäneen itseni. Mikäli tuo olisikin totta,
niin saattaisin olla toiminut hiukan toisenlaisesti hiukan toisenlaisissa tilanteissa kuin nyt. Eipä silti, kyseinen testihän oli todella hauska - lisää tällaisia !

Kiitos ja kuittaus tähän loppuun !

Parasta tässä ja nyt

Viime aikoina on kyllä satanut aivan kamalasti. En muista yhtäkään päivää milloin vettä ei olisi tullut joko todella paljon tai todella todella paljon. Ikävää kun ei oikein voi mennä uloskaan - ja tämänpä takia pääasialliset harrastukseni ovatkin olleet pelaaminen ja parran kasvattaminen. Sisälläkin voi olla tietty ihan kivaa.

Simcity 3000 on kyllä jokseenkin ikävä peli. Siinä olisi älyttömästi potentiaalia - vaan sen ainoa heikkous onkin siinä, ettei siihen ole varsinaisesti laitettu minkäänlaista "loppumaton raha" - koodia. Muutama väliaikaisesti rahan loppumisen ratkaiseva koodi kyllä löytyy, vaan kaupungin kasvaessa minulta jostain syystä aina loppuu rahat siksi että menot ovat suuremmat kun tulot. Konkurssiin päättyy vähän jos jonkinlainenkin kyläpahasen alku.

Olen päättänyt pistää hankintalistani kärkeen Simcity 4:n. Olen sitä erään sukulaiseni luona pelaillut aika paljonkin, ja nyt suoraan sanoen harmittaa etten ole hankkinut peliä itselleni. Myös tämä Rush-Hour pitäisi varmasti hankkia - se kun on nimittäin ihan ilmeisesti hyödyllinenkin lisäosa peliin. Simcity 4:ssa voi myös kuulemma tunkea omat Siminsä kyseiseen kaupunkiin sekoilemaan - vaikka kuulemma vuorovaikutus voikin olla aika pientä. Eipä silti, olisihan tuo tietty ihan jännää katsella että miten esimerkiksi legendaariset Herra Tynnyri ja Jorma Kokkeli selviäisivät kaupungissani. Puhumattakaan Tri. Streichesniffistä, tuosta kaksinaismoralististen grillijuhlien organisaattorista.

Eilen kun oli vielä edes jotenkin lämmin päivä, niin loikoilin tuossa parvekkeella Mango-mehua juoden ja vanhoja Trivial Pursuit-pelin kysymyksiä pohtien. Jostain syystä tyhmyys taisi iskeä, sillä muutamat kysymykset olivat niin ällöttävän vaikeita, että rupesin heittämään yhtä älyttömiä vastauksiakin niihin. Arvatenkaan jokaiseen urheilukysymykseen naishiihtäjistä ei suinkaan ole vastauksena "Nörssö Tamanen", vaan sen huutaminen parvekkeella yksin hysteerisesti nauraen päälle on kyllä joskus älyttömän terapeuttista toimintaa. Mieleen välittömästi tulvahtaakin eräät yläasteella historian tunnilla pidetyt tietokilpailut, joissa minä joukkoeeni kanssa heitimme tuota vastausta koko ajan ilmoille - toinen vakiomme oli että "Pohjois-Korean Demokraattinen Kansantasavalta" oudolla aksentilla lausuttuna. Tuolloinen historianopettajamme, joka oli muuten tosi mukava tyyppi, ei kylläkään oikein ymmärtänyt vitsiämme. Huonoina muistoina voitakoon kuitenkin todeta, että kyseinen tyyppi pisti minut myös kerran tekemään esitelmän RKP:sta - eli tuosta viheliäisestä vähemmistökielen lobbaamispuolueesta.

Ja nyt kun ruvetaan saapumaan harmaille historian aromaille, niin täytyy muistuttaa eräästä todella ansiokkaasta artista - joka taisi ikävä kyllä kuolla kupsahtaa tässä muutama vuosi sitten. Kyseessä on nimittäin Captain Jack (ei Sparrow - prkl !) , tuo älyttömän amis-eurotekno-sukupolven sanansaattaja. Muistan tunteeni eräänlaista surunomaista tunnetta muutama vuosi sitten kun sain kuulla Captain Jackin kuolleen. Moinen tyyppi oli aika erinomainen parodia ehkäpä juuri itsestään - tai jonkinlaisesta militaris-fasistisesta tanssikoneesta. No, oli miten oli, kyseinen tyyppi kuuluu kyllä lapsuuden musiikkimakuun. R.I.P. Captain Jack !

Toinen erikoinen tyyppi oli myös muistaakseni viidennellä tai kuudennella luokalla saapunut Dr. Bombay. Muistan ostaneeni tyypin levynkin, ja tuollahan se on edelleen CD-hyllyssäkin istumassa. En voi suoraan sanoen ymmärtää, että miksi Intialaiset julistivat jonkinlaisen yleisen kirouksen tätäkin hemmoa vastaan - todella onnistunut tyyppi ! Ja varmana toi sekoiluillaan Intialaisillekin jonkinlaista rahaa kirstuun. Ja täytyy sanoa, että jotakin vaikutustahan Dr. Bombayllähän on täytynyt olla minuunkin, kun muistan "Calcutta" - biisin sanatkin ulkoa ja nähtyäni sen videon Youtubesta, rupesi kummasti laulattamaan.

Hitto,

I AM A TAXIDRIVERMAN ! I DRIVE MY TAXI IN CALCUTTA !!!

JEES !! BRING BAACK DR.BOMBAY !

Ja sitten vähän kovia lyricsejä:

One day when I got hungry I sold the wooden house
Thad to visit uncle Gandhi who lives in Calcutta town
Uncle Gandhi is rich he's a taxidriverman
And I know that he will help me as much as he can

A taxidriverman is what I want to be
But there are no customers who want to ride with me
I don't know why it could be that I'm almost blind
But every street in Calcutta I can find

Calcutta, I am a taxidriver in
Calcutta, I drive my little taxi in
Calcutta, taxi taxi taxi in
Calcutta, I am a taxidriverman

I love to drive the taxi I like it very much
Even though I have no license I always find the clutch
I can drive without my hands I can drive without my feet
And I have no problem keeping taxi on the street

Calcutta, I am a taxidriver in
Calcutta, I drive my little taxi in
Calcutta, taxi taxi taxi in
Calcutta, taxi taxi taxi in

Calcutta, I am a taxidriver in
Calcutta, I drive my little taxi in
Calcutta, taxi taxi taxi in
Calcutta, I am a taxidriverman
I am a taxidriverman


Jees !

Rock on !!

Autoilun ihmemaa

Tämän viikon torstaina sattui kyllä taas varsin ikävä juttu. Uskon sen kuitenkin olleen puhdas vahinko, vaikkakin kieltämättä vältettävissä ollut.

Palailin kaupasta paikallisen risteyksen tuntumissa, ja huomasin että luultavimmin 80-luvulla valmistettu, suhteellisen huonossa kunnossa ollut auto pysähtyi hiukan edemmälle siitä, mihin olen yleensä huomannut auton pysähtyvän. Aloitin siis suojatien ylittämisen, kun auton puskuri jo osui minuun ja kaaduin maahan ottaen vähän osumaa niin päähän kuin olkapäähänkin. Voinen kertoa, että omaan tällä hetkellä varsin ihania asfaltti-ihottuman olomuotoja yliruumiissani. Auton puskurin osuessa jalkaani, sain myös muutaman mustelman.

No, onneksi kyseinen autoilija oli tajunnut jarruttaa. Minä nousin ylös auton edestä ja katselin nopeasti itseni läpi tyypin noustessa autosta. Kyseinen kuljettaja oli ehkä minun ikäiseni, ja selvästi aika pelästynyt tapahtumasta. Ensimmäiset sanat suustani taisivat olla että: "eikö tämä olekin suojatie?" - johon tyyppi sitten vastasi pahoitellen. Siirryin kuitenkin välittömästi tien sivuun ja sanoin että kylläpä jalkaani ja käteeni nyt sattuu. Tyyppi meni välittömästi auton sisään, ja palasi sieltä lompakko taskussa. Hän kaivoi sieltä sadan euron setelin, ja ojensi sen minulle. Tämän jälkeen hän vielä kysyi, että selviänkö kotiin asti. Suoraan sanoen olisi ollut kai hyödyllistä mennä heti sairaalaan, mutta minusta oli kovin noloa seistä siinä pidellen olkapäätäni - kun kerran en mistään verta vuotanut ja pysyin tolpillani. Ilmoitin siis pystyväni poistumaan kotiin asti. Samassa tyyppi hyppäsi autoon ja lähti.

Menin itsekin kotiin. Tarkistin itseni vielä kerran läpikotaisin ja lisäilin olkapäähän ja käsivarteen muutaman laastarin. Itse kuvittelin että olin selvinnyt pienestä "yhteentörmäyksestä" säikähdyksellä, mutta ilmoitettuani asiasta mm. vanhemmilleni, niin he halusivat että menisin kuitenkin vielä lääkäriin näyttämään osumia. Teinpä sitten niin.

Onneksi ajanvaraus oli täällä vielä klo 22.00 asti, sillä muuten olisin voinut joutua lähtemään Seinäjoelle asti. Pääsin heti kuitenkin täälläkin lääkärille, joka muisti minut muutaman kuukauden takaisesta "oudot kivut rinnassa" - käynnistäni. Lääkäri tutki minut pintapuolisesti ja katsoi kättäni, jonka päälle olin onnistunut kaatumaan suojatakseni päätäni. Poikki se ei ainakaan ollut mennyt - kuten ei myöskään jalkani. Lääkäri kuitenkin halusi kuvata jalkani varmuuden vuoksi - ja niinpä sitä sitten mentiin. Röntgen kesti itse asiassa vain ehkä n. 10 minuuttia, jonka jälkeen minun käskettiin odotella paikoillani eräänlaisessa "vuoteessa" kunnes tulokset tulisivat. No, tulokset tulivatkin melko nopeasti, ja lääkäri totesi, että jalka ei ollut saanut minkäänlaista pahempaa vahinkoa. Olimme siis molemmat samaa mieltä siitä, että taisin päästä säikähdyksellä tästäkin. Lääkäri antoi minulle sitten tällaista voidetta, mitä tulisi laittaa näihin hankaumiin mikäli tarvetta on. Sen jälkeen "reseptissä" ei sitten muuta ollutkaan kuin lepoa.

Olen nyt sitten vain pyrkinyt lepäilemään nämä muutamat päivät. Tietenkin oikeaan jalkaan polven tienoille vielä sattuu, olkapää ja käsivarsi on hellänä ja päässä taitaa olla kuhmu - mutta "otherwise I'm okay". Onhan minulla myös tästäkin se satanen korvauksena, joten eiköhän tuo riitä ihan hyvin kipurahaksi.

Call To Arms

Nyt se päivä sitten koitti.

Olen päättänyt vihdoinkin lähteä hoitamaan asepalvelukseni pois alta. Tässä vaiheessa en vielä tarkalleen tiedä että missä se tulee tapahtumaan. Melko varmaan kuitenkin taitaa olla se, etten pääse toiveistani huolimatta tänne Kauhavalle Ilmasotakouluun sitä suorittamaan. Todennäköisesti siis Kainuun Prikaati odottaa.

Hyvä on kuitenkin tässä vaiheessa muistuttaa siitä, että aivan välittömästi en ole minäkään sinne vielä lähdössä. Olen nimittäin tykästynyt siviili-, ja opiskelija-elämääni siinä määrin, että aikaisintaan lähtö tulee olemaan saapumiserässä I/08. Tammikuussa 2008 siis palvelukseen - minne nyt sitten ikinä joudunkaan - vai pitäisikö sanoa pääsenkään ? No kuitenkin, asia on sillä tavalla, että armeija on nyt hoidettava pois elämää haittaamasta. Pidän sitä pikemminkin lainalaisen velvollisuuden kuin minkään isänmaallisen paatoksen alaisuudessa tehtävältä suoritukselta. Siviilipalvelus minulle ei valitettavasti tule kuuloonkaan, sillä se on liian pitkä ja saattaa tuoda yhteiskunnassame epämieluisaa "stigmaa" joka on oikeastaan viimeinen asia mitä haluan kokea.

Minä en kuitenkaan valita. Useimmat sukulaiset ja jo armeijan käyneet ystävät ovat neuvoneet, että kaikki mikä tuleekaan eteen armeijassa on otettava puhtaasti huumorilla. Rankkaa saattaakin olla, mutta kaikki on otettava huumorilla. Muuten ei pärjää.

Ensimmäiseen mahdolliseen lähtöön on siis tätä kirjoittaessani aikaa seitsemän kuukautta. Kunhan saan muilta kiireiltäni vapaata, niin tarkoitus olisi tietty tehdä ihan armeija-ajalle oma blogikin. Sen kehittelyyn menee kuitenkin vielä vähän aikaa - ja se varmasti tulee tämän blogin kylkeen sitten jossain vaiheessa.

Nyt annan kuitenkin uutisen sulaa syvällä sisimmässänne jonkin aikaa. Minä puolestani lähden siivoamaan asuntoani vähintäänkin sotilaallisen uskottavaan kuntoon.

Siihen asti,

"Moi".