The blizzard

No nyt se lumisade sitten saapui tännekin: valtavat määrät lumihiutaleita leijailee maahan peittäen kaiken valkoiseen vaippaansa. Kaikki näyttää kerrankin puhtaalta valkoiseen vaippaan kietoutuneena. Talvi on niin valtavan monotonista aikaa ulkoisen värimaailman suhteen.

Tämä toinen huuto.netin kauppakumppani maksoi jopa tuotteensa, ja nyt sitten olen ainakin 20 € rikkaampi. Harmikseni voin kuitenkin todeta, että tuolla rahalla ei yksinänsä tehdä vielä mitään, vaan sitten kun 40 € lisätään siihen, niin "we might go shopping for needed goods".

Yksi pahennusta herättänyt asia täälläpäin Sipoota on myös ollut tässä aivan lähellä asuva isokokoinen, ällöttävä nainen. Hän asuu ällöttävien ja isokokoisten lapsiensa kanssa tuossa vähän matkan päässä, ja autonaan hänellä on punainen farmari-mallinen Volvo. Tämä kyseinen nainen aina tuijottelee minua pullistuneilla silmillään, kun kävelen vanhempieni luokse tai sieltä pois. Joskus hän on jopa tullut minua vastaan pyörällä: tällöin hänen varustuksensa on kuitenkin koostunut todella ällöttävästä munankuorta muistuttavasta pyöräilykypärästä ja verkkaripuvusta. Tällöin hän muistuttanut minua lihavasta kananpoikasesta, jolla on päässään juuri valkoinen munankuori. Eilen sitten kävin hakemassa postin laatikosta, ja tämä nainen karautti ohitseni autollaan, jonka ahterissa oli tuo iljettävä keltainen "NÄPIT IRTI SIPOOSTA" - tarra. Meinasin oksentaa postilaatikkoon, ja yrittää heittää auton takalasista tiiliskiveä lävitse. Moinen ällötys sai aikaan jopa helvetinmoisia puistatuksia. Epäilenpä, että kyseessä on jälleen kerran yksi näistä Sipoon keisarinnoista, jotka vahtivat alueita ihan omalla painollaan (no pun intended) ja ilman sen kummempia valtuutuksia.

Nyt kuitenkin lähden tästä hiukan tutkailemaan muita asioita, ja pistän postauksen tulemaan, kunhan siltä tuntuu..

Pimeyden Sydän

Poimin tämän testin erään "mainitsemattoman" henkilön blogista, kun sitä tänään selailin. Tämä testi oli pakko tehdä, sillä muussa tapauksessa olisin jättänyt valtavan mahdollisuuden käyttämättä todellisen luonteeni paljastukseen !

Behold the evil that lurks in the hearts of men !!

You Are 40% Evil

A bit of evil lurks in your heart, but you hide it well. In some ways, you are the most dangerous kind of evil.

How Evil Are You?

Ja kansa huusi: rahhoo ! ei se tee pahhoo !!

Life is indeed a weird and a wonderful thing. Both at the same time, even.

Juuri kun olen tässä taas muutaman päivän aikana voivotellut rahapulaani, niin jostain korkeuksista saapuu huuto.netin kauppojen välityksellä yhteensä 60 € puhtaana käteen. Tämä on aika iso raha, ja olenkin siitä iloinen. Ikävä kyllä näissä internetin huutokaupoissa on kuitenkin toisinaan se pieni ikävyys, että rahahan tulee oikeastaan vasta sitten puhtaana käteen, kun se on todellakin maksettu tilille: eli toisin sanoen, maksu ei ole 100 % varma kunnes se on 100 % varma. Saapa siis nähdä, että maksavatko nämä tyypit huolimatta sitovasta huudostaan. Näyttävät kuitenkin tehneen ihan kohtuullisesti kauppaa ainakin palautteiden mukaan.

Tänään on myös taas satanut, ja ilma on kehittynyt entistä kylmempään suuntaan: hyvin vähäistä lumisadettakin tuli tuossa päivän aikana. Kauhavalla on kuulemma jo vähintäänkin keskitalvi, ainakin lumen määrästä päätellen: voimme siis vain arvuutella, minkälaista Vaasassa on tällä hetkellä. Must be cold and snowy.. very cold and snowy.

Ikävää tässä ilman kylmenemisessä on se, että olen jättänyt suurimman osan talvivaatteistani Kauhavalle. Ainoan minkä pakkasin viimeksi mukaani, oli kaulahuivi (!), joka on kyllä hoitanut tehtävänsä ihan kiitettävästi, vaan ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että pelkästään tämä musta villaliina kaulan ympärillä ei esimerkiksi suojaa käsiä. Täytyy ilmeisesti siis ainakin vielä kärvistellä tässä pakkasessa tämän viikon loppuun, jonka jälkeen minun olisi tarkoitus sitten viedä tämä konekin mukanani kotiin Kauhavalle. Minulla on myös täällä mukanani lyhyempi, lähinnä kesään ja syksyyn tarkoitettu takki, joka päällä täytyy yleensä jäätymisestä huolimatta yrittää tarpoa eteenpäin. Ja mikä ikävintä, jonkun täytyy viedä "asiakkaiden" tavaratkin postiin tässä säässä.. Aaargghh..

The contents of my wallet

Bloggeri on taas kussut aika rajusti viime tuntien aikana. Mitkään postaukset eivät ole "julkistuneet", ja olen saanut taas vaikka minkämoisia kohtauksia sen johdosta: lähinnä olen kuitenkin kiroillut ja manannut Bloggeria alimpaan helvetin tasoon tästä hyvästä.

No, nyt kun kerran ajatukseni virrat ovat tilapäisesti padottu, niin joudun tämän postauksen aikana esittelemään vaatimattoman lompakkoni sisällön teille potentiaalisille mielenkiintoisille. Seuraava lista siis kuvaa kaiken sen, mitä siellä juuri nyt on. Nauttikaa:

The contents of my wallet:

• Lukiolaiskortti/Gymnasistkort/Studentcard (jolla ei kyllä nykyisin ole kovinkaan paljoa käyttöä, mutta enpä ole sitä raaskinut poiskaan heittää, sillä sen avulla saa ajella vielä mm. VR:n kaukojunissa puoleen hintaan vuoden ajan, vaikkei enää lukiossa olisikaan. VERY USEFUL !!)
• KELA-kortti/FPA-kort/SII-card (Sairausvakuutuskortti/Sjukförsäkringskort/Sickness Insurance Card): tämän kortin kanssa olen useimmiten joutunut vaikeuksiin esim. lentokentillä, missä en ole muutamia vuosia sitten omannut passia. Se on yleensä hyväksytty pitkin hampain ylipäätäänkin kaikissa tilanteissa, missä minun on pitänyt henkilöllisyyteni esittää. Nykyisin se on aika tarpeeton.
• Pieni, valkoinen paperilappu, jossa lukee tyttöystäväni nimi ja puhelinnumero: tämä on niitä tilanteita varten, jos satun menettämään tajuntani ja siinä samalla muistini - voin siis nopeasti soittaa tyttöystävälleni, ja pyytää häntä identifioimaan minut. Tosin, tämä suunnitelma toimii vain siinä tilanteessa, ettei lompakkoani varasteta siinä samalla. Mutta, totta puhuen, voin kuitenkin todeta sen, että tämä lappu on pikemminkin ollut lompakossani siitä lähtien, kun tyttöystäväni tapasin. Siinä on siis ollut tyttöystäväni puhelinnumero. Aika IHQUA !!
  
• 35 € käteisenä yhden 10 euron, yhden 5 euron ja yhden 20 euron seteleinä: näin suuri rahamäärä on minulle jokseenkin harvinaisuus, nimittäin nykyisin olen joko täysin nk. "persaukinen", taikka sitten kaikki rahani ovat turvallisesti tilillä ja kortilla.
• 10,5 € käteisenä kolikkoina: on valitettava tosiasia, että usein setelit muuttuvat kolikoiksi rajuimman kaupankäynninkin pyörteissä, muodostaen rahamassien pohjalle ikäviä hiluja. Näitä hiluja on nyt sitten kerääntynyt kolikkotaskuun taas jopa kymmenen euron verran, joten aika yllättävänkin paljon rahaahan tässä olisi. Voin kuitenkin todeta, että vihaan suunnattomasti juuri näitä 5-centin kolikoita, sillä niiden rahallinen arvo muistuttaa minua tuosta muinaisesta itsenäisen Suomen Tasavallan kymmenen pennin kolikosta, josta taisi tulla melkeinpä täysin arvoton 2000-luvun alkuvuonna.
  
• Aktian asiakaskortti/kundkort tilille # 405571-248708: tämä oli se säästötili, mikä minun piti avata "opintotarkoituksiin": se on kuitenkin seisonut täysin tyhjillään sitten avaamisensa, ja kaikki normaali rahaliikenne on kuitenkin virrannut vanhemman käyttötilini kautta. Thanks for nothing.
• Aktian asiakaskortti/kundkort tilille # 405571-248161: tämä on se vanhempi tili, ja huomattavasti vilkkaampi liikenteeltäänkin. Se on kuitenkin sinänsä aika ikävän "kädestä suuhun"-kompleksin vaivaama, että toisinaan siellä on ihan kiitettäviä summia rahaa, jonka jälkeen moiset rahat häviävät sitten epämääräisten ottojen siivittäminä takaisin markkinatalouden ahnaaseen kiertoon. Tilini onkin siis täydellinen esimerkki aikansa kutakin - ilmiöstä.
  
• Aktia (Säästöpankin) Visa Electron - pankkikortti: tämä tällainen kortti on varmasti älykkäin keksintö, mitä lajimme edustajalle voidaan antaa sen kaikessa petollisuudessaan: sen käyttäjä huijataan luulemaan, että pienellä muovisella lipukkeella voi maksaa vaikkapa valtamerilaivan ilman sen kummempia käteissummia. Henkilökohtainen sekasorto talouspoliittisella elämänalueella kuitenkin seuraa sen jälkeen, kun "petetty" ihminen huomaakin kyseisen summan kadonneen tililtään. Kortilla maksaminen on siitä mukava tapahtuma, että varsinaisen rahan näkemättä jättäminen kauppatilanteessa huojentaa niin mieltä kuin lompakkoakin, tosin vain hetkellisesti. Minun mielestäni on ainakin helpompaa ostaa tuotteita tällä kortilla, kun ei tarvitse varsinaisesti nähdä rahan vaihtavan omistajaa. Sitä voi sitten kaikessa hiljaisuudessa arvuutella, että kestäisiköhän tili vielä yhden leivänpaahtimen tai plasmatelkkarin ostoa, kunnes raja tulee vastaan ja säästöt pamahtavat miinuksen puolelle. Itselleen valehteleminen on kyllä toisinaan ihan terapeuttinen päätös. Ignorance is bliss (?)
• Epämääräinen valkoinen muovikiekko, joka sisältää numerosarjoja: no, tässähän on tietty kyseessä salaisen terroristiryhmäni ydinasearsenaalin laukaisukoodit. Nämä lompakossani kuljeskelen pitkin tätäkin maata, ja aina toisinaan mm. vanhusten kiilatessa kassajonossa, tulee minulle suunnaton tarve luetella muutamat numerosarjat tuosta kortista suoraan matkapuhelimeeni, jonka jälkeen muutamakin ikäihmisten lepokoti saa välittömän purkutuomion. (Huono) huumori kuitenkin sikseen: tämä kiekko sisältää kuitenkin ihan nk. "aikuisten oikeasti" verkkopankin maksukoodit siihen, jos haluaa maksaa jotakin kyseisessä ohjelmassa.. Or is it !?!!?
• Valkoinen muovikuori Aktian logolla varustettuna: tänne sisään voi piilottaa kaikki asiakaskortit, pankkikortit yms. maallisen omaisuuden ylläpitämiseen tarvittavat lipukkeet.
• Tyttöystäväni kuva: no comments required. <3>

Myrskyn jälkeen

Hohoo !! HALLELUJAA ! HAH-HAA !! ILOA ILOA !! TULTA TULTA !! Myrsky jäi huomattavasti odotettua pienemmäksi ! Haluan vielä lainata tähän väliin ihanan saarnaaja-possumme, Veli Saarikallen sanontaa: "se oli kuin pierun kuori" viitaten myrskyn laatuun ja kovuuteen.

Eli joo, kaikki saivat ainakin toivottavasti nukkua yönsä rauhassa ilman kaatuilevia puita ja pettäviä sähkölinjoja. Minäkin nukuin ihan kiitettävästi, sillä muistaakseni kello kahden aikaan painuin sänkyyn puiden humistessa ikkunalasin takana. Nukuin mielestäni ihan hyvin, sillä seuraava kiinteä muistikuva heräämisestä oli kello kolmen aikoihin iltapäivällä. So, I slept alright.

Tuhot olivat todellakin jääneet yllättävän pieniksi: ainoa minun elämääni konkreettisesti riepotellut tapahtuma myrskyn jälkeen oli se, että nettiyhteys oli poissa n. 45 minuutin ajan. Elämä siis jatkuu hiljalleen tämänkin tapauksen jälkeen. Toinen päivän uutisaihe on myös se, että purkki pastakastiketta, joka on ollut kadoksissa sitten tiistain, on löytynyt täysin ehjänä hyllystä. Tämä purkki oli kadoksissa viime tiistaista lähtien, mutta onneksi se nyt sitten kuitenkin löytyi: minulla alkoi nimittäin ollakin jo suunnaton himo jotakin tällaista Välimeren ruokakulttuuriin viittavaa mössöä kohtaan. Tänään siis ruokana onkin varmasti nuudeleita kuorrutettuna kyseisen kastikkeen kera, Muy Bien!!

Tänään tulee vielä toinen postaus, vaan sen aihe on vielä jokseenkin hämärän peitossa: sitä odotellessanne varustautukaan saatanallisiin jälkijäristyksiin !!

The great storm (part deux)

No nyt ne helvetilliset syysmyrskyt sitten iskivät. Toistaiseksi mitään kovinkaan isoa ei ole tapahtunut, vaan esim. Espoossa oli jo aikamoinen tuuli kuulemani mukaan. Uutisten mukaan myrskyn pitäisi iskeytyä tänne itäiselle Uudellemaalle, jossa ikävä kyllä nyt värjöttelen Kauhavan sijaan, aamuyön tunteina. No chances of me getting any sleep - for a while.

Juon tässä samalla Lidlin tarjoamaa jauhekahvia: en ole moneen vuoteen koskenutkaan tavalliseen erään ikävän talvilomalla sattuneen incidentin takia n. 5 vuotta sitten, vaan nyt on pakko saada hiukan jotakin potentiaalisesti rauhoittavaa. Luulisin kuitenkin tämän kahvin vaikutuksen, tai ainakin potentiaalisen sellaisen, olevan puhtaasti psykologinen: Lidlin jauhekahvit eivät nimittäin sisällä kofeiinia.

Televisio näytti tänään muutaman ihan kohtuullisen leffan, sillä onhan perjantai: 28 Days Later ja From Dusk till Dawn räsähtivät ruutuihin about samoihin aikoihin. FDTD minulla on jo DVD:llä, ja olen sen nähnyt useampia kertoja, joten valitsin tämän ensimmäisen katseluvaihtoehdon. Se ei kyllä todellakaan ollut yhtä hyvä kuin FDTD, mutta eipä se nyt niin täydellisen huonoksikaan mennyt. Anyway, tämä TEDL on Brittien oma versio amerikkalaisten serkkujensa Zombie-elokuvista: ainoa ero niissä on se, että TEDL:n "Zombit" eivät ole kuolaavia epäkuolleita, vaan pikemminkin jonkun apinalajin kantaman viruksen toimesta "raivopäiksi" muuttuneita ihmisiä (jotka lähinnä sylkevät verta ja yrittävät purra) . Ulkonäöltään nämä Brittiläisen raivopäät eivät oikeastaan eroa kovinkaan paljon amerikkalaisista vastineistaan, vaan jatkavat verisen goren perinnettä aina kiirestä kantapäähän.

No, elokuva alkaa melkein siitä, kun Batman: Begins - elokuvasta (ainakin toivottavasti) tuttu Cillian Murphy herää nakuna sairaalasta. Kaveri seilaa pitkin autioituneen Lontoon katuja, ja häntä sitten tietysti jahdataan epäkuolleiden toimesta. Tätä ennen kuitenkin alkukohtauksessa raivohullut simpanssit päästetään vapaaksi tartuttelemaan humaanien eläinsuojelijoiden toimesta: pidänkin kyseisiä apinoita ainoina elokuvan oikeasti ällöttävistä olennoista, sillä tunnen syviä antipatioita kyseisiä eläimiä kohtaan - valitettavasti. Elokuva on kuitenkin vaikuttavasti kuvattu, ja tämä taas ilmenee lähes autioilla ympäristöillä pitkin Brittein Saaria. Sivilisaatio ja järjestys on todella kuollut, ja jäljelle ovat jääneet vain satunnaiset eloonjääneet sekä laumat raivopäisiä pureskelijoita. Myös musiikki elokuvassa toimii, luoden avaran mutta aavemaisen ja tyhjän ilmapiirin pienen ihmisryhmän liikkuessa pitkin lähes tyhjää brittilandiaa.

Elokuva on kuitenkin ainakin tällaisten elokuvien genreen tutustuneelle liian ennalta-arvattava: monet esim. George Romeron ohjaaman trilogian elementit ovat aivan liian hyvin edustettuina.Tämä tietty ennalta-arvattavuus latistaakin elokuvaa heti siitä vaiheesta aina loppuun asti, ja se jättää loppua kohden entistä enemmän juonen omituisuuksia selittämättä. Tämä teos ei kuitenkaan ole missään nimessä huono, vaan ihan mukavasti tehty pätkä, josta varmasti syvällisimmät Zombie-fanaatikot löytävät mm. yhteiskunnallista kritiikkiä aina ihmisen perusluonteen syvällisemmistä tutkiskeluista lähtien. Kannattaa katsella tämä pätkä, sillä se on kuvaukseltaan paikoitellen todella erinomainen, ja sen tunnelma kyllä säilyy koko elokuvan ajan.

Nyt kuitenkin aion jättää tämän päivän kirjoittelun tähän, ja yrittää saada hiukan unta menemällä sänkyyn pyöriskelemään. Kunpa tyttöystäväni olisi tuossa sängyssä, tai kumpa minä olisin tyttöystäväni sängyssä Kauhavalla. Either way, I'd still feel a lot happier.

Myrsky yltyy, joten huomenna nähdään että miten kävi.. Stay tuned and don't fear the reaper.

Preaching "R" Us

Eivät ne eiliseksi luvatut syysmyrskyt sitten tulleetkaan. Muutama vuosi sitten koettu, suorastaan pienimuotoiseksi katastrofiksi äitynyt syysmyrskyisä yö ei ainakaan vielä toteutunut. Tuolloinhan nimittäin vanhempieni talon pihalle kaatui kaksi helvetin isoa kuusta, ja talokin otti niistä hiukan osumaa. Tuota kyseistä yötä en hevillä unohda, sillä toisen kuusen oksilla oli kaikki mahdollisuudet räsähtää suoraan entisen huoneeni, jossa nyt istun, ikkunan lävitse. Aamulla sitten alkoi helvetinmoinen raivaus lähinnä moottorisahojen avulla. Valmista siitä kuitenkin tuli, mutta hiukan remonttia täytyi tehdä, ja sen ohella myös piha oli kahta isoa kuusta köyhempi.

No, nyt kuitenkin päivän asiaan: rakas youtube.com on jälleen päästellyt syövereistään yllättäen suomalaista uskonnollisen hapatuksen inhottavaa löyhkää. Tällä kertaa pökäleenä on ulos pulpahtanut jonkinlainen amerikkalaista saarnauskulttuuria matkiva Veli Saarikalle & kumppanit. Käsittääkseni tämä hihhuli, vai pitäisikö todeta pikemminkin että "tosiuskovaisten" possujengi, pistää kyllä epäilemättä aika helvetinkin häiriintyneen show'n pystyyn. Olen nauranut näille sikailijoille koko päivän, ja luulenpa että mikäli te olette suomalaisia minun blogini lukijoita, niin teidän kannattaa katsoa nämä pätkät lävitse.

"Sana & Ylistys" (part 1)

"Sana & Ylistys" (part 2)

"Sana & Ylistys" (part 3)

Lopuksi laitetaan vielä se kaikista häiriintynein pätkä, missä tämä suuri preacher tuuppii ihmisiä, ja koko pätkä huipentuu helvetinmoiseen naureskeluun ja epämääräiseen kieriskelyyn pitkin lattiaa. Kenties nämä heput ovat sekoitelleet juomiinsa jonkinlaista huumetta, taikka sitten jokainen niistä on vain todella häiriintynyt.

Kirkossa jaetaan ilmeisesti jotakin muutakin kuin pelkkää uskoa

Tällaiset tyypit ovat kyllä jonkinlainen maanvaiva: ne eivät oikeastaan mitenkään eroa esim. Islamilaisista fundamentaleista tai natseista, sillä heitä kaikkia yhdistää helvetinmoinen suvaitsemattomuus ja fanaattisuus yhtä epämääräistä asiaa vastaan. Tämän suomalaisen tyypin jutuissa on myös sekin ikävä puoli, että hän aivan selvästi tarvitsee paljon rahaa moisen sirkuksen, siis "radio-ohjelman", pyörittämiseen. Kyse on siis hyvin pitkälti varmasti rahasta, ja epämääräisten ja naiivien uskovaisten huiputtamisesta. Eiköhän tämäkin "ylisiunattu" Saarikalle kääräise noista rahoista omiin taskuihinsa jonkinlaisen summan, sillä moisten sekopäisten fanaatikkojen ei koskaan ole tiedetty olevan muutenkaan rehellisiä. Ja varsinkaan uskonnollisten sellaisten.

Valitettavasti nämä uskovaiset ovat aina se pahin lenkki: minua on aina huvittanut tällaisten ihmisten helvetinmoinen päteminen ulkomaailmalle siitä, kuinka he tietävät olevansa jumalan parhaimpia kavereita taikka hänen maallisia ruummillistumiaan. Mielestäni tällaisten tyyppien tilanne on valitettavasti sellainen, että siihen kelpaa vain yksi ratkaisukeino: 9mm lyijy suoraan otsalohkoon. Se vaientaa tällaisten huijarien ja ylipäätään sekoilijoiden valikoimaa maailmassa, vaan ikävä kyllä tällaisten tyyppien olemassaolo täytyy kai yleisen sananvapauden ja demokratian nimissä hyväksyä.

Oli synkkä ja myrskyinen yö..

Tätä kliseistä otsikkoa ei olekaan vielä käytetty.

Anyway, nyt ainakin on suhteellisen synkkää juuri syksyn johdosta ja myrskykin on jo saapunut. Tänään olen enimmäkseen pysytellyt sisällä, ja eilen tuli luettua neljään asti Ernest Hemingwayn Jäähyväisiä Aseille. Toivottavasti saisin sen luettua viimeistään viikonlopuksi, sillä en jaksaisi kanniskella sitä enää mukanani kovinkaan kauaa. Hiukka tylsyyttä ilmassa, I'd say.

Tyttöystäväni on ollut tänään kanssa hieman kipeä mm. kuumeen kera. Minäkin oikeastaan tässä odottelen, että milloin joku persoona viitsisi tartuttaa minuun sen perinteisen, jokainen syksy esiintyvän viikon kestävän kuumeen. Viimeksi olen ollut todellisessa kuumeessa keväällä juuri YO-kirjoitusten jälkeen, jolloin koin nimittäin elämäni ensimmäisen (ja toivottavasti viimeisen) keuhkoputkentulehduksen ikävän viruksen välityksellä. Minulla on kuitenkin ollut traditiona olla kaksi kertaa vuodessa sairaana ja kuumeessa: kerran syksyllä ja kerran talvella. Noin muuten yleisesti olen fyysisesti ihan kunnossa - vaan se henkinen puoli tietysti varmaan aiheuttaa lähipiirissä hiukan pohdintaa..

No joo, kuulemma eduskuntavaalit vm. 2006 myös lähestyvät. Tämä poliittinen tapaus ei kylläkään tuo minulle mitään erikoisempaa aktiviteettia, vaan luulisin että jätän äänestämisen väliin. Minulla on nimittäin viimeisimmän presidenttipelin jäljiltä todella välinpitämätön asenne politiikkaan, sillä se meni minun osaltani kyllä todella päin jotakin muuta, kuin sen piti. Minä en nimittäin tiennyt ehdokkaista yhtikäs mitään, vaan annoin ääneni randomina Timo Soinille. Sitten kun taistelu kiristyi ainoastaan Halosen ja Niinistön välille, päätin etten äänestäisi kumpaakaan "pienempää pahaa" tässä taistelussa. Aion liittyä siis myös näissä vaaleissa nukkuvien puolueeseen, sillä uskon pitkälti että äänestäminen ei varsinaisesti tuo mitään hyötyä, varsinkin kun vallalle pääsee aina kolmen isoimman puolueen pinttyneet yhden kauden edustajat. Nämä edustajat sitten kuluttelevat eduskunnan tuoleja, juovat kahvia, käyvät maakuntavierailuilla ja nostavat valtavaa palkkaa saaden aikaan hyvinkin vähän köyhän kansan sankoille riveille. Nykypäivänä koen, että eduskunta on enemmänkin helvetinmoinen apinalauma, joka säätää lakeja lähinnä eliitin rikastuttamiseksi ja tavallisen kansan köyhdyttämiseksi ja ajamiseksi entistä pitemmälle sosiaalitoimiston oven eteen. En koe myöskään, että nämä kansanedustajat tekevät mitään oikeasti suomalaisen yhteiskunnan epäkohtien edistämiseksi, vaan pikemminkin suurten puolueiden kansanedustajat toteuttavat täysin sokeasti oman puolueensa sanelemaa agendaa, joka ei tosiaankaan välttämättä ole kovinkaan ihmisystävällinen. Pienempien puolueiden edustajat taas ovat paikalla siksi, että he saisivat hyvän palkan muutamaksi vuodeksi, jonka aikana he voivat sitten mukamas ajaa täysin merkityksettömän puolueensa asiaa, ja samalla luoden kuvan toimeliaasta työstä. Raha puhuu politiikassa, ja tämä on universaali sääntö kaikkialla maailmassa, eikä suomi valitettavasti markkinataloutena ole mikään poikkeus. Isoimmat puolueet valitettavasti määräävät, ja niiden todelliset agendat ovat useimmiten aivan joitain muita, kuin lapsiperheiden tukeminen tai köyhyyden vähentäminen. En yksinkertaisesti kykene tukemaan minkäänlaisia puolueita, jotka lupaavat erilaisten vaalien alla kuun taivaalta, ja heti päästyään sisään unohtavat lupauksensa heti seuraavassa hetkessä. Politics is a deception played with a smile.

Tukka pois ja..

Takatukkani leikattiin tässä viime viikolla kokonaan pois. Olin hyvää vauhtia kehittymässä todella epäsiistin näköiseksi pitkätukaksi, jota oltaisiin mahdollisesti voitu jopa luulla joko viulistiksi taikka jonkinlaiseksi laitapuolen kulkijaksi. Valitettavasti kuitenkin takatukka täytyi leikata pois, sillä minulla oli valtavia vaikeuksia yrittää saada se kesytetyksi aina aamuisin. Minulla on nähkääs nk. "hiuskompleksi", joka ansiosta en koskaan kykene saamaan hiuksiani näyttämään siltä miltä niiden haluaisin näyttävän. Tämä ongelma ratkaistiin hetkeksi muutama vuosi sitten kun olin kalju, vaan tuokin kyseinen valinta osoittautui ikäväksi sosiaalisen paineen muodossa. Hiukset päätettiin siis kasvattaa takaisin.

Täällä Sipoossa on jälleen tapahtunut epäilyttävää, tavallaan edistykseksikin kutsuttavaa toimintaa: läheiselle moottoritielle on rakennettu helvetinmoiset katuvalot, jotka nyt loistavat ikkunastani sisään oranssilla hohteellaan. Ennen tuo Porvoon ja Helsingin välinen moottoritie ei omannut ollenkaan mitään valoja, ja tämä eteläisen Sipoon osa oli vähintäänkin kuin keskiajalta keinotekoisten valojen osalta. Nyt kuitenkin erilaiset rekkakuskit ja bussien pikavuorot näkevät ajella ympäriinsä, vaan minun yli kuusi vuotta kestänyt idyllini valitettavasti särkyy. Such is life, folks.

Kauhavan Info-kirjakaupassa oli muuten tuossa viime viikolla alennusmyynti: yleisesti ottaen kaikki kirjat olivat kalliita alennettuinakin, joten ostin kolme euroa maksaneen teoksen Tiibetiläinen Kuolleiden Kirja. Tänään vähän selailin sen sisältöä, ja huomasin kauhukseni että suurin osa sen sisällöstä erilaisine termeineen ja käsitteineen eivät oikein minulle auenneet. Aion kuitenkin lukea sen lävitse, sillä suoraan sanoen minulla ei ole parempaakaan tekemistä.

Tuo Kauhavan Info on kyllä kanssa niin riistokapitalistinen elämys, että ettepä uskokaan: kyseisessä paikassa kaikki on ihanan kallista, ja joskus jopa suorastaan taivaallisen sellaista. Info on kuitenkin sikäli kärppämäinen kauppaketju, että se tajusi pystyttää ainoan kirjakaupan juuri Kauhavalle, jossa sillä tulisi olemaan tasan nolla kilpailijaa. Kyseinen kauppa myy myös koulukirjoja lähinnä lukiolaisille, ja voittepa varmaankin arvailla , että niistä saadaan pulittaa aina hiukan enemmän ekstraa kuin esim. pääkaupunkiseudulla Akateemisessa Kirjakaupassa tai Suomalaisessa Kirjakaupassa. Eipä silti, Suomalainen tunnetaan täällä varsin kalliina kauppana Akateemiseen verrattuna, vaan "back home in Pohjanmaa" Suomalainen onkin sitten esim. Infoa toisinaan halvempi !! Aargghh !! You haven't seen nothing until you've seen Akateeminen's prices ! Eipä silti, Info tunnetaan kyllä täällä etelässä jonain aivan muuna kuin varteenotettavana erilaisten kirjallisten teosten lähteenä.

Kauhava-kivaa

Tässäpä muutama epämääräinen kuva Kauhavalta:





















Kauhavan rautatieasema + sen etuoven yläpuolella sijaitseva kello






















Rautatieaseman kello kuvattu lähempää. Huomatkaa myös, että kyseinen kello on valmistettu Helsingissä Pohjanmaan lakeuksien sijaan.





















Näkymä asuntoni olohuoneen ikkunasta. Kieltämättä parveke on enemmän kuin tarpeeksi uusimisen tarpeessa, ja pihallakin on vain erään naapurin punainen Lada. Muut autot ovat poissa.

Paha kun ei taas tänään keksi mitään hyvää otsikkoa. Taidanpa jättää sen siis tyhjäksi ihan tarkoituksella.

Anyway, kävimme viime viikon tiistaina Ähtärin eläinpuistossa. Kauhavalta sinne ei ole kovinkaan pitkä matka, ja tyttöystävän takiahan sinne lähdettiin hiukan eläimiä tutkailemaan. Eipä silti, ihan positiivinen kokemushan tuo oli nähtävyyksiltään, vaan sitten lipun hinnat taas eivät olleet. Oli nimittäin niin, että sisäänpääsy maksoi tuolloin poikkeuksellisesti 8 euroa, kun normaalisti kesällä se olisi ollut jopa 13 € ! Ihanan kallista, sanon minä, ja vieläpä pelkästä kävelystä pitkin polkuja eläinten häkkeihin tuijotellen.

Paikalla oli kuitenkin ihan kiitettävästi elukoita: mm. lumileopardit, villisiat, sudet, karhut, saukot, minkit, erilaiset linnut ja supikoirat olivat hyvin edustettuina. Ihan hauskoja tapauksiahan nuo kaikki olivat, vaan jotenkin minulle jäi hiukan sellainen maku suuhun, että monet eläimistä olivat älyttömän vittuuntuneita siitä että heidät oli suljettu häkkeihin ja pistetty ihmisten toljoteltaviksi - täten siis ne eivät pahemminkaan liikuskelleet. Esimerkiksi lumileopardi loikoili suuren aitauksena päällä sijaitsevalla pienellä kukkulalla, ja korvat luimussa katseli meitä takaisin. Näimme kyseisen eläimen pään, ja pienen osan sen niskaturkkia. Kettu ei edes vaivautunut paikalle asti, vaan mitä ilmeisimminkin liikuskeli omassa kolossaan.

No, pistetään vähän kuvia tähän hätään postauksen mukaan:





















Villisika
















??




















En todellakaan tiedä mikä tämä voisi olla, vaan veikkaisin sen olevan mahdollisesti haikara

















Susi












Hirvi

I don't want to set the world on fire

Back in Sipoo, this time.

Kauhavalta lähdettiin tänään, ja viikonlopun aikana käytiin jopa Vaasassakin. Lostin 2. kausikin tuli hankittua yllättävän halvalla hinnalla, pesukone onnistuttiin laittamaan käyttökuntoon ja siivottuakin tuli. Viikko on ollut siis harvinaisen aktiivinen sisällöltään.

Vaasa oli ihan kiva paikka, ja juuri nyt olen päässyt kaikista lähemmäs opiskelupaikkaani koskaan, ilman että olisin mennyt sinne vielä ihan oikeasti oppimaankin jotain. Vaasan Yliopisto oli ihan jännä, vaikkakin hieman sateinen paikka. Toivon mukaan muutaman viikon kuluttua menen sinne jopa ihan virallisissakin asioissa, enkä vain kuikuilemaan sen etuovelle. Kävimme muuten myös täällä varsin kuuluisassa "Keskisten Kyläkaupassa", mikä kyllä nyt oli lopulta aika paskapuhetta halvan hintatasonsa puolesta. Tyttöystäväni ei ymmärtänyt valitustani Keskisen valheellisista "halvan hintatason tuotteista", vaan itse ainakin voin pääkaupunkiseudun rajalla asuvana todeta, että paikoitellen täällä Helsingin lähelläkin on toisinaan halvempaa kuin Keskisillä ! Voi LÅL !! Keskinen on suoranainen riistokapitalisti.

Tuli siis tosiaan se Lostin 2. kausikin hankittua DVD:lle. Se oli kyllä aikamoinen kokemus jälleen katsoa se kotisohvalta käsin melkein yhdessä yössä, vaan nytpä tiedän enemmän kuin kukaan teistä Nelosen tahtiin kyseistä sarjaa kyttäävistä !! Ho-Hoo ! Ja sen lisäksi joka torstai klo. 21.00 -22.00 minulla on parempaakin tekemistä, kuin katsella Nelosen Lostia kaikenmaailman Puuhamaan mainosten kuoruttamina. Ostin muuten kyseisen boksin Vaasan Prismasta, joka teille muutamille nk. "Spedeille" ei välttämättä kerro mitään, mutta kerron sen olevan normaali kauppakeskus esim. City-Marketin tapaan. Anyway, juuri tuolla Keskisillä kyseinen 2. kausi maksoi 40,90 €, vaan Vaasan Prismassapa siitä pyydettiin 39,90€ !! Hmm, selvä alennus hintaan, vaikka epäilemättä pieni. Nämä hinnat alkavat hiljalleen mietityttämään, että mikähän Keskisen "kyläkaupassa" pitäisi olla halpaa ? Vaikka löysin sieltä mm. suhteellisen halvat verkkarit, niin se nyt vielä on aika pieni hinta siihen minä tuo kauppaketju itseään mainostaa - eli halpana.

Kävimme muuten myös Ähtärin eläinpuistossa. Siitä en nyt kuitenkaan aio kertoa sen enempää, sillä olen päättänyt tehdä sille mahd. pian ihan oman postauksensa. Tähän loppuun kuitenkin heitetään vielä muutama kuva nykyisestä olohuoneestani, joka on toistaiseksi aika vaatimaton, vaan onpahan ainakin oma:

Kuvassa on sohva, olohuoneen pöytä, televisio, TV-taso ja DVD-soitin. Kuvassa näkyy myös olohuoneen pöydän alla epämääräisiä pinoja paperia, ja TV-tason oikeanpuoleisessa lokerossa jumalaton kasa DVD-elokuvia.






















Kuvassa kirjahylly. Se päällä on sijoitettuna hassun psykedeelinen arabialainen vesipiippu, ja sen muuhun varustukseen kuuluu keskikokoinen kasa erilaisia kirjoja. Kuvassa on myös mukana valkoinen olohuoneen lamppu, joka saatiin ilmaiseksi Porvoosta ostettuamme sieltä parisängyn ja pesukoneen.

Back from USSR

No niin, sainpa tämän kannettavan jopa toimimaan tässä pahaisessa mökissä.

Kello lyö melkein puoltayötä minun lopetellessani tätä päivää postauksella. Vanhempani tulivat kotiin, ja minä olen joutunut koko päivän kaitsemaan kahta karvaturria tämän hiljaisen mökin sisäpuolella. Tuo pienempi on erityisen flegmaattinen, eikä oikeastaan tee mitään asiaa viittä sekuntia kauempaa. Hiukan tulee siis väsy.

Anyway, tulihan tuosta matkasta vähän tuliaisiakin: komein niistä on varmasti erilaisia suuren Venäjän johtajia kuvaava nk. "Maatuska" (Maatushka?) , jonka sisältä kuoriutuu aina pienempiä johtohahmoja toistensa perään. Valitettavasti pakka ei ole kuitenkaan täydellinen, sillä pienin johtaja on Lenin, ja väliltä puuttuu ainakin Josif "Isä Aurinkoinen" Stalin ja sitten Nikita Shrutshev( Khrutschev ??) . Kenties heidät on jätetty tahallaan pois valikoimasta, sitä en tiedä, vaan toteanpa että tämä menee joka tapauksessa kirjahyllyn päälle kotona Kauhavalla. Aika onnekasta on myös se, että vanhempani löysivät tällaisen sieltä, sillä sellaista olin toivonutkin. Se on nähkääs aikamoinen keräilyesine, tämä valtiojohtajia kuvaava Maatushka.

No, eihän sitä nyt viitsi enempää suutaan soittaa tähän aikaan yöstä. Lähden tästä nyt nukkumaan, ja huomenna suuntaan yhdeltä iltapäivällä lähtevällä junalla kotiin Kauhavalle. Yrittäkääpä te loput pitää hauska viikonloppu omissa pienissä sosialistisen suunnitelmatalouden paratiiseissanne !

Kling-Klong!!

Plans for the weekend..

Minä nyt sitten taas lähden tästä Kauhavalle. Olen siellä jonkin aikaa, kunnes katson parhaimmaksi palata takaisin. Tänään perjantaina menen kuitenkin vahtimaan vanhempieni kahta koiraa, ja siellä on käytettävissä jopa nettikin kannettavan kautta, joten ongelmia ei pitäisi varmaankaan ilmaantua. Saatanpa siis tehdä muutaman blogi-postauksenkin.

Tänään on ollut suhteellisen hiljainen päivä - for a change. Vatsakivut ovat kyllä oikeastaan loppuneet, ehkäpä johtuen siitä etten ole syönyt taas oikeastaan mitään. Vatsakipuja ei siis voi minun tuurillani millään tulla, kun kerran vatsaan ei mitään ruokaakaan kerry. As simple as dreams.

MG, eräs suurimmista ystävistäni, oli hankkinut Silent Hill -elokuvan tänään. Keskustelimme tästä DVD:n ensimmäisestä julkaisusta, joka on kyllä kuulemma aika köyhä erilaisen lisämateriaalin suhteen. Itsekin meinasin hankkia tuon DVD:lle, vaan nyt kun kuulin tämän julkaisun sisällöstä, niin uskoisin etten aio koskea siihen ollenkaan. Parempi antaa sen olla ihan rauhassa siellä hyllyssä siihen asti, kunnes joku parempaa matskua sisältävä julkaisu saadaan laukaistua markkinoille. Myös kuulemma kyseisestä leffasta ei ole tullut soundtrackkia missään muodossa, joka kyllä pisti hieman ihmettelemään. Kenties musiikin säveltäjät eivät vain ole raaskineet julkaista elokuvan kieltämättä remiksattuja kappaleita erilliselle levylle, kun Silent Hillin eri peliversioiden soundtrackkeja roikkuu kuitenkin markkinoille jo useita eri kappaleita. Tai kenties on kyse jostakin muusta, who knows.

Nyt lähden kuitenkin pakkaamaan kamojani valmiiksi huomista varten. Ja ellemme enää tapaa, niin toteanpa vain että viimeistään seuraavan viikon aikana minusta pitäisi ainakin jotain kuulua.

Hopefully.

Low self-opinion

No tänään ei kyllä taas ole ollut mitenkään hyvä päivä.

Fyysinen olotila on jokseenkin huono: sattunaista vatsakipua ja unettomuutta esiintyy edelleen. Viimeisinä päivinä en ole koskenutkaan lämpimään ruokaan, vaan ole yrittänyt ruokkia itseäni myslillä. Vähän aikaa sitten söin muutaman leivän.

Anyway, katselin tänään erään ohjelman saattelemana informaatiota miehestä nimeltään David Icke. Tämä kaveri on kyllä epäilemättä nk. "konspiraatio-teorioiden" aatelia, as far as I can tell. Hän nimittäin väittää että suuri osa maailman kansallisvaltioiden johtajista ovat oikeastaan liskojen muodostaman salaliiton palvelijoita. Jotkut heistä ovat myös oikeasti liskoja, ja omaavat mm. kyvyn muuttaa muotoaan. Juutalaiset ovat myös liskoja (tai ainakin heidän palvelijoitaan), ja heidän koko uskontonsa on vain näiden samaisten liskojen kehittelemän salaliiton seurausta.

David Icke kyllä omaa epäilemättä jokaisen itseään kunnioittavan konspiraattorin tunnuspiirteet: tie urheilutoimittajasta ainoastaan purppuranvärisiä vaatteita käyttäväksi konspiraattoriksi on ollut lähes sama, kuin Jeesuksen. Ja huomautettakoon, että syy miksi Mr. Icke käyttää vain purppuranvärisiä vaatteita on se, että tämä kyseinen väri avaa käyttäjälleen enemmän universumin salaisuuksia, kuin voisi edes uskoa. Icken mukaan purppura värinä on "universumin pohjaväri", mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan.

Kieltämättä tämä salaliittoteoria on varmasti yksi tyhmimmistä, ja epäilemättä myös rohkeimmista. Kun David Icken puheita julkaistiin Brittiläisessä uusnatseille tarkoitetussa lähdessä, ja selvästi tarkoituksena käyttää niitä hyväksi omissa puuhissa, vastasi Icke moisen organisaation kuuluvan myös pahojen natsien ja liskojen salaliittoon ! Trust no one !!

Hyvä temppu noin mediaa ajatellen, kuitenkin.

Mahakipu on tänään taas jatkunut. Sitä voisi kuvata todella hämäräksi ahdistukseksi vatsassa, joka aina välillä ulottuu esim. selkään ja koko keskiruumiiseen. Epäilen, että tämä saattaa johtua stressistä liittyen erääseen henkilökohtaiseen asiaan, jota en kyllä nyt aio tässä ruveta sen kummemmin kaivelemaan. Todettakoon vain, että stressiä on alkanut jälleen esiintymään .

Anyway, viime yönäkään en sitten oikeastaan nukkunutkaan. Oli hiukan ongelmia saada unta, joten päätin katsoa Acid-Cineman Morbidity 2:n. Se ei kuitenkaan tuudittanut minua uneen, vaan pikemminkin hihittelin sängyssä muutamia sen kohtia aivan hysteerisesti aina nukkumisyritysten välillä. Se oli todellakin absurdi elokuva, vaan samalla myös huumoria ja älytöntä gorea sisältävä pakkaus. Suositteluni.

Päivällä yritin sitten nukkua jälleen: tällä kertaa yritys palkittiin jopa nukahtamisella, vaan mukaan saatiin ahdettua epämääräinen uni. Tässä unessa juoksin pitkin lentokentän kiitorataa, ja yritin väistellä jättimäisiä putoavia lentokoneita. Sitten uni siirtyi seuraavalle tasolle, jossa minä ja tyttöystäväni kiertelimme pitkin Japanilaista kasinoa. Kävimme jonkinlaisessa paikallisessa "all you can eat"-kuppilassa, sekä puhelimme mukavia Japanilaisessa kioskissa myyvän tytön kanssa. Tutustuimme häneen jopa siinäkin määrin, että sain tämän tytön antamaan sähköpostiosoitteensa tyttöystävälleni. Tarkoitukseni oli ollut hankkia tyttöystävälleni ihan oikea Japanilainen kirjetoveri, ja tämä oli sitten onnistunut oikein hyvin.

Unen viimeinen osa muuttuikin sitten taas varsin surrealistiseksi: seisoin vanhempieni talon olohuoneessa, ja huomasin omaavani epätavallisen pitkät hiukset ! Nämä hiukset oli sidottu omituisesti eräänlaiselle nutturalle takaraivoon, ja sattumalta päätä tunnustellessani onnistuin vapauttamaan hiuksia sitovan nutturan. Siinä samalla myös vanhempani olivat ilmestyneet huoneeseen, ja aloinkin valittamaan heille hiuksieni pituutta. Ilmeisesti hiukset olivat kasvaneet liian pitkiksi tällä kertaa. Televisiossa mainostettiin myös epämääräistä Chuck Norrisin nimeä kantavaa "kahden minuutin miehekästä hiustenleikkuutta", jonka perään aloin välittömästi huutamaan. Lopuksi kuitenkin vielä vanhempieni koirat puhuivat minulle epämääräisiä, kovalla ja metallisella äänellä.

Uinuminen loppui sitten siihen, ja herätessäni olin ilmeisesti sen verran sekaisin, että kuvittelin jälleen heränneeni aamuun. Katselin kelloa, ja luulin että se lähenteli kymmentä, vaan tosiasiassa kello näytti 16:45 iltapäivällä. Tämän jälkeen nousin ylös, ja kirjoitin tämän postauksen mahdollisimman tuoreeltaan, sillä olen kuullut että mielenkiintoisia unia nähtäessä ne tulisi merkitä ylös mahdollisimman pian niiden näkemisen jälkeen. Kuulemma unet varastoituvat aivojen niihin osiin, jotka sisältävät lyhytikäistä muistia koskevat varastot, ja täten unet eivät säily tuoreina muistissa kovinkaan kauaa. Tämänkin unen muistamiseen meni kymmenen minuuttia, sillä kykenin herättyäni yhdistämään vain osia sieltä ja täältä sen tapahtumista.

Ennen kuin menin nukkumaan, niin muistan vastaanottaneeni Vaasan Yliopistosta puhelun: joku nainen soitti, ja totesi että opintotuki myönnetään, kunhan vain ensiksi lähetän heille isännöitsijäntodistuksen siitä, että asun ihan oikeasti Kauhavalla. Lupasin tehdä niin, ja toivonpa tosiaankin, että kyse ei ollut unesta.

Ai että vatsaan sattuu.

Äsken herättyäni tuolta sängyn pohjalta, vatsaa rupesi vääntämään kuin käärmettä ikään. Epäilenpä pahoin, että läheisestä kaupasta ostamani patonki saattaa olla jotenkin asiaan osallisena. Mahdollista jopa on, että kenties banaanilla maustettu jogurttikin voi olla syypää.

Anyway, minulla ei ole oikeastaan tänään mitään kerrottavaa mistään. Löysinpä muuten todella mieltä laajentavaa musiikkia tuolta mikseri.netin puolelta. Kuten tiedätte, rakkaat lukijat, olen harras nk. "huumemusiikin" ystävä, jonka hämyiseen genreen kuuluvat mm. The Doors, erilaiset Reggae-artistit, Jimi Hendrix, arabialainen musiikki sekä tämä suosittelemani kappale. Useimmiten tuolla mikserissä on todella amatöörimäistä kamaa, vaan nyt kyllä löytyi niin mieltä laajentava kappale, "Kukkamies Dub", että ei voi kuin houreissaan sitä kuunnella. Suosittelen teitä kuunteleman sen sisällön, ja muistamaan että täydellisen vapauden saavuttaminen edellyttää täydellisen ajantajun häivyttämisen.

Muistakaa tämän biisin jälkeen (tai sen aikana) mennä myöskin vierailemaan seuraaville sivuille: http://kukkamies.urli.net/.

Pohtikaa kyseisen sivun tuomaa syvällistä sanomaa ! Hengittäkää sen raikasta ilmaa keuhkoihinne, ja vapautukaa mielenne vankiloista ! Muistakaa myös tämä: Kukkalääkäri on hyvin pervo, ja haluaa aina "sitä". Kukkalääkäri on myös Kukkamiehen isän kanssa ystäviä !!

Summa Summarum = Kukkamiehen isä on samankaltainen kuin kukkalääkäri, eli tosi psykopaatti !!

Pohtikaa ja pähkäilkää näitä asioita siellä omien craniumeittenne sisässä !!

PS.

Digikameran johto jäi Kauhavalle

fgfdfgf

Find music you never knew you hated

Olettekos, lukijat, katselleet Neloselta tulevaa Weeds-sarjaa ? No minä en ole.

Jo kauan ennen kuin sitä alettiin näyttämään Neloselta, niin sen mainoksissa soitettiin todella helvetillistä musaa: yksinkertaisin määritelmä tunnusmelodiasta olisi kai "pelottava mummeli kitaran kanssa yrittää ilmeisesti vonguttaa jonkinlaista protestilaulua".

Tämä protestilaulu nimeltään Little Boxes on minulle suorastaan helvetillistä kuunneltavaa. Kyseinen mummo laulussa kuulostaa vähintäänkin joltakin 1960-luvulle jääneeltä hipiltä, ja sanoitukset ovat sitten taas ihan omaa luokkaansa vammaisuudessa. En yksinkertaisesti kestä kyseistä biisiä, vaan aina jotenkin tulee pakottava tarve ruveta mäiskimään telkkaria pesäpallomailalla, kun moisen biisin kuulee. Tämä biisi on minulle äärimmäisen henkisen kidutuksen muoto, jota ilman tämäkin maailma olisi ollut parempi paikka elää.

Mikäli ette ole tätä kyseistä biisiä kuulleet, niin minäpä teen suorastaan teille sadomasokistisen palveluksen, ja postaan sen videon tänne suoraan Youtubesta:



Ei helvetti!! Nyt se alkaa taas ! Aaarrgghh !! LITTLE HOUSES MADE OUT OF TICKY-TACKY !! TICKY-TACKY-TACKY-TEI !!

AARGGHH !!

Where's my Prozac !?

So much trouble in the world today..

Tänään luin uutisista varsin huolestuttavan, ja samalla surullisen uutisen: Venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja oli murhattu kotitalonsa hissiin. Kyseinen toimittaja on kirjoittanut mm. teoksia Venäjän sodista Tšetšeniassa, sekä arvostellut Vladimir Putinin hallitusta ja yleistä hallintotapaa. Ei ole siis kovinkaan vaikeaa arvata tämänkään verityön toimeksipanijaa.

Tietenkin on selvää, että tällekin rikokselle tullaan löytämään joku syyllinen, joka sitten näytösoikeudenkäynnissä tuomitaan. Selvää on kuitenkin se, että mitä varmemminkin Venäjän hallituksella on ollut kyntensä pelissä. Toisinaan tällaisissa tilanteissa minulle muistuu väkisinkin mieleen eräs lukion maantieteen kurssi, jossa opettaja totesi, että kokeessa Venäjää ei saisi merkitä kehitysmaaksi missään nimessä. Hiukan kyllä huvitti tuo ehdottomuus, ja meinasinkin kysyä, että missä mielessä Venäjä ei eroa normaalista kehitysmaasta.

Eipä tuo Venäjän touhu eroa mitenkään Neuvostoliiton ajoilta. Naamat ovat vain vaihtuneet, vaan valitettavasti päällä on edelleen sama meininki. Sikäli hiukan surkuhupaisaa, että kaikki Venäläiset jotka tuon huomaavat, vaiennettaan joko setä Kalashnikovin tai pikaisen Siperianmatkan avulla. Anna Politkosvkajakaan ei ole poikkeus.

8.10.2006

Kieltämättä poden jonkinasteista henkilökohtaista syyllisyyttä tämän kissan kuoleman johdosta. Mikäli en pelehtisi täällä Sipoossa vanhempieni asunnolla, tuo kissa olisi varmasti saanut ihan kunnollisen ja lämpimän kodin minun luonani Kauhavalla.

Tuon kissan menettäminen oli kyllä harmillinen tapaus. Jotenkin se on vain niin ironista, että jälleen kerran yksi kissa sattuu kuolemaan melkein käsiin, ja teoriassa se olisi ollut estettävissä ihan pienellä muutoksella. Olenkin päättänyt, että lähden kotiini Kauhavalle viikon päästä, kunhan ensiksi vahdin vanhempieni koiria heidän matkatessaan Venäjälle. "Go home, detective Thorne", kuten eräässä Hellraiser-elokuvasarjan osassakin todettiin.

Huomenna on myös kai pakko taas käydä kaupassa, sillä kaappi on melkoisen tyhjä. Vihaan käydä tässä paikallisen kylän kaupassa, sillä siellä kaikki molottavat keskenään ruotsia, ja toisekseen se on helvetinmoinen sokkelo pienine käytävineen. Minusta myös tuntuu, että aina kun kävelen sinne sisään, niin minua pidetään jotenkin silmällä. En oikein sulaudu muuhun väestöön tässä osassa Sipoota, ja kaiken lisäksi viime viikolla kaupan lähistöllä oli se salaperäinen palo pusikossakin. Pelkäänpä myös pahoin, että käteisvarojen ollessa hyvinkin olemattomat, joudun maksamaan ostokset kortilla, joka taas väkisinkin asettaa henkilöllisyyteni avoimeksi kyseisen kaupan kierolle henkilöstölle. Tämä on myös yksi syy, miksi en juurikaan pidä kortilla maksamisesta tässä osassa maata, vaan pyrin pitämään käteisvaroja aina mukanani riittävästi. Arvatkaapa tosin vain, että kuinka pitkällä on lähin käteisautomaatti täälläpäin Sipoota. It could just as well as be on the other side of the world.

Odottamaton käänne

No eipä ole taas tullut mieleenkään kirjoitella mitään tänne blogin puolelle ilmeisesti (?) yli viikkoon. Syy on ollut lähinnä se, että en ole oikeastaan halunnut esim. syksyn tuoman seesteisen mielentilan johdosta tehdä yhtikäs mitään kovinkaan älyllistä.

Tämänhetkisiin huonoihin uutisiin lukeutuu tietenkin valitettavasti se, että pieni poloinen kissa, josta piti tulla ihanainen lemmikkini, on äkisti kuollut. Tämä valitettava käänne on samalla todella valitettavaa, ja tuo mieleen äkisti myös Deja Vu - ilmiön. Sattuu nimittäin olemaan niin, että kaksi edellistäkin kissaani kuolivat 6-7 vuotta sitten todella ikävillä tavoilla: hetken mietityttääkin se, että onko kenties jonkun korkeamman voiman, vaiko puhtaasti kohtalon sanelemaa, että jokainen kissa joka jotenkin liittyy minuun kokee todella ikävän kohtalon.

Todettakoon tähän loppuun, että elämän täytyy jatkua - ja samalla tavalla myös minun lopettaa tämä postaus.