"Väsynyttä läppää".

Huh , koeviikko alkaa olemaan nyt lopuillaan.

Huomisen musiikki ja siinä se sitten onkin. Eipä tarvitse nähdä koko paskaa ainetta enää koskaan luonnollisen elämänsä aikana tämän jälkeen. Voisin melkeinpä pyyhkiä perseeni siihen kirjaan ja kirota sen aineen opettajan pahimpaan helvetin syöveriin huomisen jälkeen , mutta sattuu nyt olemaan vaan niin että satun tietämään erään joka voi tarvita sitä kirjaa tulevaisuudessa ja se opettajakaan ei ollut niin kamalan paha loppujenlopuksi.

Kehoni täyttää mieletön onnellisuuden tunne sitä asiaa kohtaan , että kohta saan hihitellen lisätä "killboardiin" (nimitys listaan jossa on kaikki suorittamani kurssit huoneeni seinällä) taas yhden nk. "shit - kurssin" suoritetuksi. Sitten availlaan jo smurffilimu - pulloja kunhan saan taideaineet suoritetuksi Ruotsin ja äidinkielen lisäksi (mutta se onkin ihan toinen juttu).

Goodbye musiikki , terveystieto , ja Fysiikka (I won't miss you either , perkele !) .

Olen suhteellisen tyytyväinen että selvisin tästäkin koeviikosta. Heh , tiedänkin mitä teen koko viikonlopun. Vaikka kuinka tekisi mieli mennä virp... eikun , siis aion levätä. Juu , täytyy käydä entistä aktiivisemmin ulkona myös. Toisaalta , kävi minulle aika ikävästikin tänään.

Olin nimittäin hävittänyt nk. "opinto-oppaan" joka sisältää myös listan tulevien kurssien kirjoista. Eilinen yö/ilta oli vietetty aika tuskastuneesti sitä etsiessä ja suunnaton vitutus valtasi allekirjoittaneen kehon ja mielen. Nimittäin , tiesin että jos tuon kirjasen hävittäisi , siitä oli uhattu periä maksua (!) uutta ostettaessa.

Ajattelin aluksi vain pölliä opintojenohjaajan kirjasen sieltä sen toimiston ilmoitustaululta. No , toimin kuitenkin suoraselkäisesti ja menin kanslian kautta hakemaan uutta ihan niinkuin kunnon kansalainen.

Siellä mukava täti (kiitos , jos luet tätä) antoi minulle sellaisen ihan ilmaiseksi. Olin kovin kiitollinen kyseiselle kanslian tädille. Many thanks ja "thanks a bunch".

Jos minulta nyt kysyttäisiin että mikä on olo , niin vastaisin varmasti "väsynyt mutta onnellinen". Ja tottahan se onkin. Olen lukenut viime päivät yötä myöten vaikka mihin kokeisiin ja voin sanoa että kovinkaan rauhallinen en ole ollut aivan kaikissa tilanteissa. En kuitenkaan näytä sitä monillekaan (enkä erityisesti eräälle neidille) ihan sen takia että minulla ei ole tapana kaataa omia ongelmiani muitten niskaan tai muutenkaan hermoilla. Other people have problems as well , kuten sanottu. Vaikka itse olen aina valmis kuuntelemaan muita huolimatta omasta kannastani.

Vaikka kieltämättä tykkäänkin valittaa ongelmistani aina joskus. Tosin vain tasan yhdelle henkilölle.

Ja nyt tästä aiheesta ei enempää.

Btw , ihmettelen suuresti miksei esim. Mr. Tuhkio ole päivitellyt blogiaan vähään aikaan ? Entäpä CW ?

Luultavimmin ne ovat niin kiireisiä omissa seikkailuissaan että eivät ole ehtineet. No kuitenkin , jos luette tätä niin kirjoittakaa nyt edes jotakin ylös blogeihinne.

Ja lupaan käsitellä muuten Tuhkion tekemää "Puuhamaa" - postausta seuraavassa blogissani.