Juoppojen sota

Vuoden 2012 ensimmäinen ja virallinen postaus.

Tännekin tosiaan tuli nyt talvi.

Oli aika paskamaista herätä eräänä päivänä eräästä pienestä huoneesta, joka ei ollut asunnossani. Paskamaisen tuosta heräämisestä ei tehnyt se etten ollut kotonani, vaan se että ulkona oli sen yhden ainoan yön jälkeen satanut aivan helvetisti lunta. Pakkasta oli myös tuolloin kaksitoista astetta.

Helvetin kiva- deal with it.

Mietin useasti nykyään yksinhuoltaja-äitejä. Miksi se lapsi pitää tehdä jonkun niljakkeen kanssa, jonka sitten kuitenkin jättää? Että lapsi PITÄÄ TEHDÄ, jonka jälkeen voi sitten kuitenkin "ratkaisemattomien erimielisyyksien" vallitessa erota tästä tyypistä vaikka hän on ollut paska jo kauan aikaisemminkin? YH-äitien käyttäytymisen mysteerit eivät oikein ota auetakseen.

Lainasin eilen K-marketista "Apinoiden planeetan synty"-nimisen elokuvan. Se loppui kesken.. siis loppua ajatellen.

Naiset ovat aikamoinen mysteeri. Periaatteessa ilman niitä ei voi elää. Toisaalta ei se ole helppoa elää niiden kanssakaan.

Kaikki te sinkut olette sankareitani. Alan vasta nyt ymmärtämään mitä menetän siinä samalla. Te saatte tehdä mitä lystäätte.